Nuoret sankarit, kaatuneet upseerit

Maasotakoulun vuosipäivää vietettiin 18. lokakuuta Haminassa. Ohjelmaan kuului seppeleenlasku muistomerkille, hyvin menestyneiden varusmiesten ja henkilökunnan palkitseminen, juhlapuheita sekä sotilasmusiikkia.

“Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet”, kuuluu runoilija Yrjö Jylhän kuuluisat säkeet runossaan Vaienneet voittajat. Sanat on kaiverrettu kuvanveistäjä Kalervo Kallion taidonnäytteen, Kaatuneiden upseerien patsaan, jalustaan. Se on seissyt Reserviupseerikoulun päärakennuksen edustalla jo vuodesta 1957 asti. Teos on ollut vuosikymmeniä suosittu kunniakäyntikohde.  

Maasotakoulun vuosipäivä on aina 19. lokakuuta, mutta tänä vuonna sitä juhlittiin jo perjantaina. Jokavuotiseen perinteeseen kuuluu seppeleen lasku patsaalle kaatuneiden upseerien muistoksi. Tänä vuonna kunnian sai Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pietiläinen ja Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen. Myös Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas oli juhlassa mukana.

Kaatuneiden upseerien patsaaseen on kuvattu ryhdikkäänä seisova upseeri ja taisteluvalmiudessa oleva lähetti. Jalustan sisään on muurattu luettelo, jossa on yli 4000 kaatuneet upseerin nimet. Kuva: Mikko Rautavirta

– Tänään on merkityksellinen päivä, kun muistamme Maasotakoululta lähteneitä ja palkitsemme henkilökuntaa vuoden aikana tehdystä erinomaisesta työstä. Meidän on suorastaaan velvollisuus pysähtyä hetkeksi, juhlia menestykkäästi kulunutta vuotta ja nauttia vuosipäivästä, Pietiläinen ylistää.

– Juhlan teemana on Maasotakoulu Maavoimien tulevaisuuden rakentajana. Organisaatiossamme on Maavoimien tutkimuskeskus, joka tekee tulevaisuustutkimusta. Tällä hetkellä keskeinen tutkimusaihe on Maavoimien taistelu 2035. Rakennamme tulevaisuutta myös siten, että kaikki palkatut aliupseerit, upseerit ja täydennyskoulutuksen käyvät siviilihenkilöt ovat jossain vaiheessa uraansa meillä koulutuksessa. Tällä hetkellä talossa on kadetteja, maistereita ja tehtäväkuvaltaan erilaisia aliupseereita.

Suomessa vuonna 1918 alkanut Aliupseerikoulutus on eversti Kari Pietiläisen mukaan yksi keskeisimmistä Maasotakoulun vaalimista perinteistä. Kuva: Miro Jäynäs

Maasotakoulu on Maavoimien puolustushaarakoulu, jonka päätehtäviä ovat palkatun henkilökunnan ja asevelvollisten koulutus, Maavoimien tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä valmiustehtävät. Se perustettiin Pääesikunnan alaiseksi itsenäiseksi puolustushaarakouluksi 1. elokuuta 2001 edellisenä päivänä lakkautetun Maanpuolustusopiston tilalle ja tiloihin. Vuoden 2007 lopulla Maasotakoulu irtautui Pääesikunnasta ja siitä tuli Maavoimien komentajan alainen joukko.

Koululla on pitkä ja monivaiheinen historia, joka ulottuu vuoteen 1918 asti, jolloin perustettiin Vöyrin sotakoulu Pohjanmaalle. Siellä aloitettiin itsenäisen Suomen ensimmäinen kanta-aliupseerikoulutus 1918 alkuvuodesta, mutta se jouduttiin keskeyttämään sisällissodan vuoksi.

– Vaikka katsomme tulevaisuuteen, vaalimme myöskin perinteitä. Historia näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Tänä vuosipäivänä se tulee esiin puheissa ja me vaalimme maavoimien sotahistorian suurimman tapahtuman, talvisodan perinteitä. Tänä syksynä tulee kuluneeksi 80 vuotta sodan alkamisesta. Lappeenrannassa järjestetään 30.11. 2019 muistotilaisuus, jota myös puolustusvoimien komentaja kenraali Timo Kivinen kunnioittaa läsnäolollaan. Toinen keskeinen perinne on aliupseerikoulutus, joka alkoi jo vuonna 1918, ja jatkuu edelleen. Vaalimme aliupseeri-, toimiupseeri-  ja opistoupseeriperinteitä. Ratsuväen perinteitä jatketaan Lappeenrannassa. Yksi tärkeä muistopäivä on Breitenfieldin taistelun päivä, jota vietämme 7. syyskuuta. Maasotakoulun esikuntapäällikkö on samalla myös rakuunakomentaja, joka vastaa perinteiden vaalimisesta koululla, Pietiläinen kertoo

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen on innoissaan kaupungin yhteistyöstä puolustusvoimien kanssa. Vuosipäivä tuo mieleen myös oman varusmiesajan.

– On hienoa, että päivää vietetään Haminassa. Haminan kaupunki tekee yhteistyötä tiiviisti etenkin reserviupseerikoulun kanssa.Varuskunta sijaitsee keskellä kaupunkia, tai kaupunki sijaitsee varuskunnan ympärillä. Olemme kehittäneet tätä vuosien aikana ja sotilaat ja siviilit ovat mahtuneet hyvin samoille kaduille. Meillä on myös  eri tyyppisiä tapahtumia, joissa teemme yhteistyötä. Joka toinen vuosi järjestetään kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoo. Kaupunki on sen pääjärjestäjä, mutta ilman puolustusvoimia projekti ei onnistuisi. Viime kerralla festivaaleilla oli 140 000 kävijää, mikä on seitsemän kertaa kaupungin väkiluvun verran. Ensi vuonna vietetään tapahtuman 30-vuotisjuhlia, Muhonen kertoo.

– Aloitin intin vuonna 1978 Rakuunapataljoonassa Lappeenrannassa. Voi siis sanoa, että tällä tavalla ympyrä sulkeutuu. Maailma on mennyt eteenpäin ja muuttunut aika paljon. Se oli nuorelle miehelle aika iso kokemus. Aina ei ollut niin auvoista, mutta aika kultaa muistot, kuten sanotaan. Intti oli hieno kokemus ja sieltä on ihan mukavia muistoja.

Raakunasoittokunta esitti juhlassa sotilasmusiikkia.Yksi päivän kannalta tärkeimmistä musiikkiteoksista oli Otto Kotilaisen säveltämä Maasotakoulun marssi ”Nuoret sankarit”, joka on omistettu Savon ja Karjalan sotilaille. Laulun ensimmäinen esitys oli Kuopiossa 15.5.1918 sisällissodan päättymisen muistojuhlassa, jossa solistina esiintyi oopperalaulaja Eino Rautavaara ja kapellimestarina Otto Kotilainen.

“Saimaan seutujen veljet, meille kutsun hetki nyt suuri lyö”, Otto Kotilainen, Nuoret sankarit, 1910-luku.

 

Lähteet: "Yhtenäistetty Otto Kotilainen", Heikki Poroila, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2013

              "Maasotakoulun historiaa ja perinteitä", Puolustusvoimat.fi

   

 

Lentokoneiden pienoismallit roikkuivat museon katosta.