Näin särmäät barettisi

Varusmiesjohtaja särmäsi barettiaan kasarmin suihkutiloissa. Kerta toisensa jälkeen hän kasteli päähineen kuumalla vedellä, painoi sen tiukasti päätään vasten ja silitti kädellään ryppyjä suoraksi.

Baretti on lakki, joka eroaa baskerista leveydellään ja pussimaisuudella. Suomessa sen sotilaskäyttö alkoi 1960-luvulla Laskuvarjolääkärikoulussa ja 1990-luvulla päähineitä alettiin käyttää jokaisessa yksikössä, Saksan esimerkkiä seuraten. Tämän oli varusmiesjohtajakin lukenut internetistä ennen palvelukseen astumista.

Koska ihmisten päät ovat erilaisia, vaatii jokainen baretti muotoilua eli niin kutsuttua särmäämistä käyttöönottovaiheessa ja myöhemmin, jotta lakki säilyttäisi muotonsa. Yksinkertaisimmillaan tämä onnistuu lämmittämällä barettia esimerkiksi kuumalla vedellä, painamalla lakin tiukasti päähän oikeaan muotoon ja vetelemällä ylimääräiset rypyt suoriksi.

Kovasta yrityksestä huolimatta barettiin voi silti jäädä ryppyjä ja kumpareita. Varusmiesjohtajalle tämä oli tuttua. Huolimatta muusta palveluksesta, jota hän suoritti mielestään moitteettomasti, hänen barettinsa ryppyisyys oli hänelle häpeäksi eikä pahinkaan särmäys auttanut asiaan.

Johtajalle lakki oli vertauskuva siitä, miten hyvin hän miehistöä johti ja palvelustaan suoritti.

Ongelmaan johtaja oli kuitenkin keksinyt oivan lääkkeen. Monella hänen johtamistaan miehistön jäsenistä baretti oli vieläkin muhkuraisempi.

Miehistölle raivoaminen barettien epäsärmyydestä tarjosi hetkellistä lohtua silmittömään häpeään. Ennen viikonloppulomia koko ryhmä passitettiin usein särmäyssulkeisiin suihkutiloihin.

Oli silti oltava tarkkana, ettei miehistön baretti loistaisi särmyydellään enemmän kuin johtajan oma päähine. Miehistön mielestä lähinnä johtajan luonteessa oli ryppyjä.

 

Oli toinenkin varusmiesjohtaja samassa joukkueessa. Hänen baretissaan oli jos jonkinlaista ryppyä, mikä tietty harmitti tätä ensin mainittua johtajaa.

Oli kiusallista, miten arvostettu tämä toinen varusmiesjohtaja oli miehistönsä keskuudessa. Vaikka barettinsa kanssa painiva ensin mainittu johtaja kuinka kyykytti alaisiaan ja toteutti ohjesääntöä millintarkasti, ei hänelle samaa suosiota suotu.

Kerran varusmiesjohtaja saapui kasarmin saunaan märkä baretti päässään ja aloitti kiivaan muotoilun

Paljaspäiset varusmiehet katsoivat johtajan toimia hieman kummissaan. Miehistön keskuudessa istuneen toisen varusmiesjohtajan kasvoilla paistoi pienoinen hymy. Silloin barettipäinen johtaja tajusi alastoman totuuden.

Baretissa sinänsä ei ollut mitään vikaa. Ongelma oli päässä sen alla.