Petri Saarelainen

Sotamuseon välinetarjonta on laaja.

Sotahistorian havinaa Suomenlinnassa

Konsta Leikas

Puolustusvoimat – 100 vuotta sodan ja rauhan töissä –näyttely esittelee vaikuttavan kokoelman esineistöä Suomen eri sodista.

Sotamuseon Puolustusvoimat – 100 vuotta sodan ja rauhan töissä –näyttely on monipuolinen kertomus Suomen sodista. Sotamuseon Maneesissa Suomenlinnassa sijaitseva näyttely tuo esille monipuolisella kokoelmallaan uusia ulottuvuuksia sotien ajan elämästä. Näyttely on jaettu useaan osaan Suomen sotien mukaan, jotka kertovat sisällisodasta (1917–1918), talvisodasta (1939–40), jatkosodasta (1941–44) ja Lapin sodasta (1944–1945). Näyttely jatkuu Tykistön Maneesissa, jossa esitellään Suomen puolustusvoimien toimintaa sotien  jälkeisestä ajasta nykypäivään.

Suomen sisällisota oli verinen ja julma. Kahtiajakautunut kansakuntamme ei säästellyt väkivaltaaa puolin tai toisin. Sota ja sodan jälkeiset vankileirit vaativat 30 000 kuolonuhria. Museon sisällisota osiossa on esillä sekä valkoisten että punaisten sodanaikaisia esineitä. Punaisten sotilaiden univormut olivat osion kohokohta.

Lasin takana on punakaartilainen Helsingistä, vallankumouksellisen Itämeren laivaston matruusi ja saksalainen Itämeren-divisioonan sotilas. 

Talvisota, joka sodittiin 30.11.1939–13.3.1940 oli Suomen itsenäisyydelle todellinen koetus. Sota suurempaa ja sotilaallisesti mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan piti olla lyhyt ja Suomen kannalta tyly, mutta toisin kävi. Sodan voi jakaa kahteen osaan. Suomen sisukkaaseen ja urheaan puolustukseen Neuvostoliiton miesylivoimaa vastaan sekä Neuvostoliiton suurhyökkäyksiin. Sotamuseon Maneesissa oli esillä Talvisodan esineistöä Suomen sekä Neuvostoliiton puolelta. Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatseslav Molotovin mukaan nimetty "Molotovin leipäkori" eli RRAB-3 pommi oli esillä Maneesissa. Neuvostoliitto käytti kyseisiä pommeja talvisodan pommituksissa. Ennen talvisotaa Suomi hankki Englannista 32 kappaletta kevyitä Vickers -panssarivaunuja. Säästösyiden takia ne ostettiin ilman aseita radiota ja optiikkaa. Yksi kyseisitä panssarivaunuista oli museon valikoimassa aitiopaikalla.

Vickers -kevytpanssarivaunu oli osa Suomen asearsenaalia talvi- ja jatkosodassa.

 

Suomi keräsi sympatiaa ympäri maailmaa talvisodan aikana. Tästä konkreettisena esimerkkinä olivat eri maiden antamat sota-avustukset. Museon kattavasta valikoimasta löytyi Suomea avittaneiden maiden sotilaiden esineistöä talvisodan ajalta.

Talvisodan jälkeen Suomi toivoi saavansa hyvitystä talvisodan tappioihin ja kesällä 1941 Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla Neuvostoliiittoon. Vuosina 1941-1944 sodittua sotaa kutsutaan jatkosodaksi. Puolustusvoimat – 100 vuotta sodan ja rauhan töissä näyttelyssä on paljon jatkosodan aikaista memorabiliaa. Kattoon ripustetut lentokoneiden hienot pienoismallit kiinnittävät huomion. Myös suomalaisten jatkosodassa käyttämä saksalainen raskas ilmatorjuntakanuuna RMB Rheinmetal-Borsig 88/ItK37 on näkemisen arvoinen. Talvikaudella museo on avoinna päivittäin 11.00-16.30.

Lentokoneiden pienoismallit roikkuivat museon katosta.