Mitä EU voi tehdä puolustuksen saralla?

Tiedekulman keskustelutilaisuus keräsi innostuneet kuulijat Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan äärelle.

Ulkoministeriön järjestämä keskustelutilaisuus keräsi yhteen politiikan vaikuttajia ja kiinnostuneita kansalaisia keskustelemaan Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tilaisuus avasi tällä viikolla Suomessa järjestettävää Gymnich-kokousta, jossa puolustus- ja ulkoministerit keskustelevat epävirallisessa ympäristössä Euroopan asioista.

Alustavat puheenvuorot 26. elokuuta järjestetyssä tilaisuudessa pureutuivat Suomen ja Euroopan unionin tulevaisuuteen. Puheenvuorot kuultiin ulkoministeri Pekka Haavistolta, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päälliköltä Janne Kuuselalta ja ohjelmajohtaja Juha Jokelalta Ulkopoliittisesta instituutista.

– Isäntämaana voimme vaikuttaa osaltamme tämän kokouksen sisältöihin. Suunnitelmissa on tuoda ihmisoikeuskysymyksiä keskusteluun epämuodollisen lounastilaisuuden asialistalla. Näin tuomme esille Suomen arvomaailmaa, Haavisto kertoi aloituspuheenvuorossaan.

– Kokouksen asialistalla on Lähi-idän vakaus, Länsi-Balkanin valtioiden EU-jäsenyysneuvotteluiden alkuun saattaminen, enenevässä määrin tunnetuksi tulevat hybridiuhat, sekä arktiset asiat, joiden luontaisena jatkumona on syytä käsitellä ilmastonmuutosta, Haavisto summasi.

Kuuselan mukaan EU:ssa Nato-maatkin ajavat puolustusyhteistyön tiivistämistä, vaikka Nato säilyttää edelleen asemansa jäsenmaittensa puolustuksen kulmakivenä.

– Talouskriisi, Ukrainan ja Libyan tilanne, pakolaiskriisi ja Yhdysvaltain poliittinen tilanne antavat Euroopan alueella painetta suhtautua vakavasti EU:n puolustusyhteistyöhön. Seuraavaksi kysymmekin, mitä EU voi tehdä ja mitä sen pitäisi tehdä yhteisen puolustuksen saralla, Kuusela haastoi.

– EU:n jäsenmaana Suomi ei voisi olla ulkopuolinen tilanteessa, jossa sen lähialueet olisivat uhattuna. Komissio on myös ehdottanut ensi kertaa puolustuksellisten asoiden rahoittamista yhteisestä budjetista, Kuusela muistutti.

Jokela pohti lisäksi suurvaltojen taloudellista, diplomaattista ja turvallisuuspoliittista vaikutusvaltaa. EU-rakenteet, joiden mukaan yksittäinen valtio voi käyttää veto-oikeutta päätöksenteossa, saattavat joissain tapauksissa jopa altistaa jäsenvaltioita suurvaltojen taivutteluun.

– Toistaiseksi EU on pystynyt vastaamaan esimerkiksi kauppasotien asettamiin uhkiin jopa odotettua paremmin. Esimerkiksi Venäjän pakotteet, Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäiset suhteet ja Brexit ovat asioita, joiden kanssa on säilytetty yhtenäinen linja, Jokela arvioi.

Avoimessa keskustelussa Hong Kongin ihmisoikeustaistelu, Palestiinan kautta suhteet Afrikkaan sekä Euroopan sisällä Brexit saivat huomiota osakseen. Keskustelu kävi vilkkaana erityisesti Suomen ja EU:n vaikutusmahdollisuuksien osalta.

Tilaisuus jatkoi ulkoministeriön kaikille avoimien keskustelutilaisuuksien sarjaa, joka käy läpi teemoja Suomen EU-puheenjohtajakaudelta.