Merivoimien miinoitusosaaminen kiinnostaa maailmalla

Lukuisat kansainväliset vierailut Suomessa kertovat merivoimien komentajan mukaan siitä, että maailmalla halutaan tehdä yhteistyötä merivoimien kanssa. Etenkin suomalainen miinaosaaminen on arvostettua maailmalla.

Sotilaallinen toiminta on lisääntynyt Suomen lähialueilla voimakkaasti ja turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina epävakaammaksi. Sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet ja epävarmuus on lisääntynyt. Itämeren alueen sotilasstrategisen merkityksen kasvaessa myös merivoimien merkitys kasvaa.
Merivoimat vastaa Itämeren alueen valvonnasta yhdessä Rajavartiolaitoksen ja muiden puolustushaarojen kanssa. Merivoimia ylläpidetään ja kehitetään pitkäjänteisesti sotilaallisista lähtökohdista. Kuusi kuukautta sitten merivoimien komentajaksi nimitetty lippueamiraali Jori Harju vakuuttaa, että merivoimien osalta ammattitaidosta ei ole puutetta.
– Toiminta on sen mukaista. Se on hyvää, hienoa ja ammattitaitoista. Olen tyytyväinen näkemääni. Tarpeita suurille korjausliikkeille ei ole, Harju sanoo.

Merivoimat on kyennyt kehittämään suorituskykyään taistelualusten ja järjestelmien parantamisella sekä uudishankkeilla. Lähitulevaisuudessa merivoimien käyttöön luvataan yhä tehokkaampia suorituskykyjä. Isoimpana edessä on Laivue 2020 -hanke, jonka tarkoituksena on korvata merivoimien käytöstä poistuvat alukset neljällä uudella modernilla monitoimikorvetilla.
– Laivue 2020 -hanke etenee, mutta se on myöhästynyt. Hankkeen sopimuskokonaisuuden valmistelu usean osapuolen kanssa on vaatinut odotettua enemmän aikaa. Myös muita tärkeitä kehityshankkeita on käynnissä tai käynnistymässä.
Laivue 2020 -hankkeen sopimusneuvotteluiden loppuvaiheessa on Harjun mukaan kyse muutamista sopimusehdoista ja periaatteista. Kaikki kuitenkin tähtäävät siihen, että sopimukset saadaan esittelyvalmiiksi lähiaikoina.
– Siellä on muutamia yksityiskohtia, joita edelleen hiotaan. Tavoitteena on saada lähiaikoina sopimukset esittelykuntoon. Olemme edelleen siinä uskossa, että kokonaisuus, jonka saamme synnytettyä, on operatiivisessa käytössä vuoden 2028 loppuun mennessä.

Kansainvälisestä toiminnasta on tullut Suomessa jokapäiväistä. Etenkin merivoimat on kansainvälisesti arvostettu ja haluttu yhteistyökumppani. Tästä esimerkkinä on noin kuukausi sitten Suomessa toimeenpantu kahden viikon mittainen Silja -meritaisteluharjoitus, joka kokosi muun muassa Ruotsista yli 40 sota-alusta sekä noin 450 sotilasta Suomen rannikko- ja merialueille.
– Samaan aikaan osallistuimme Yhdysvaltojen toisen laivaston johtamaan monikansalliseen Baltops 19 -harjoitukseen eteläisellä Itämerellä. Harjoitukset toivat meille kokemusta kaikilla merisodankäynnin osa-alueilla, kehitti suoritus- ja yhteisoperaatiokykyämme sekä paransi yhteensopivuutta. Olen vakuuttunut, että tämänkaltainen kansainvälinen yhteistyö tulee edelleenkin syventymään, Harju taustoittaa.
Toimintaympäristöstä kertovat myös kansainväliset vierailut Suomessa. Heinäkuun alussa vierailulla oli brittiläinen maihinnousutukialus HMS Albion ja sitä edeltävällä viikolla USS Mount Whitney Yhdysvalloista.
– Olemme kokonaisuudessaan kansainvälisesti erittäin haluttu yhteistyökumppani. Ensimmäiseksi nousee esiin ammattitaitomme. Olemme osoittaneet selkeästi, että olemme maailmalla arvostettuja. Kun teemme jotain, teemme sen oikein. Toinen on meidän tietämys. Uskallan väittää, että Suomi on miinoituksessa ja miinasodankäynnissä varmasti yksi maailman johtava valtio. Meillä on sellaista osaamista ja tietoa, että meitä arvostetaan tämän suhteen, Harju korostaa.

Itämeri on kaiken kaikkiaan tullut viime vuosina varsin aktiiviseksi. Toimijoiksi alueella ovat viime vuosina nousseet esimerkiksi Britannia, Yhdysvallat ja Nato. Näiden lisäksi Baltian maat ja Venäjä ovat aktiivisia toimijoita alueella, joten Itämerellä tapahtuu päivittäin.
– Ei mitään provokatiivista, mutta jokainen valtio haluaa näyttää mahtiaan, voimaansa ja osaamistaan. Se saattaa välillä aiheuttaa ikäviä tilanteita, vaikka ne ovat hyvin harvinaisia.
Merivoimien rooli kokonaisuudessa on olla valmiina. Merivoimat ylläpitää tietämystä ja tilannekuvaa siitä, mitä Suomenlahdella ja lähialueilla tapahtuu.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että muutkin tietävät, että tiedämme, mitä tapahtuu. Se on meidän viestimme siitä, että olemme valmiita ja teemme sen mitä meidän pitää tehdä. Kokonaisuus on kuitenkin tällä hetkellä oikein hyvä, Harju sanoo.