Mats Ström viestii Ruotsin puolustuksen suorituskyvyn kasvusta

Prikaatikenraali Mats Ström ohjaa Ruotsin puolustusvoimien viestintää. Ström näkee, että Ruotsin puolustusvoimien suorituskyky tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Ruotsin puolustusvoimien viestintä- ja tiedotusjohtaja, prikaatikenraali Mats Ström on vierailulla Suomen puolustusvoimien pääesikunnan viestintäosastolla. Vierailun aikana keskustellaan esimerkiksi siitä, miten Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä ja yhteisistä harjoituksista viestitään.

– Suomen ja Ruotsin välisestä yhteistyöstä on varsin helppoa viestiä, koska sekä Suomessa että Ruotsissa ihmiset pitävät tällaisesta yhteistyöstä. Viestinnän on oltava hyvää ja näytettävä, että teemme hyvää työtä yhdessä, Ström painottaa.

Ström on tehnyt pitkän uran Ruotsin puolustusvoimissa.

– Aloitin 45 vuotta sitten varusmiehenä. Aloitin ryhmänjohtajana mekanisoidussa yksikössä ja jatkoin uraa panssarijoukoissa. Tuon uran päätin yhdeksännen prikaatin komentajana. Tietysti minulla on uraa yleisesikuntaupseerina.

Ström on ollut useasti YK:n, Naton ja EU:n tehtävissä ulkomailla, Bosniassa, Kosovossa, Yhdysvalloissa ja kahdesti Afrikassa. Hän työskenteli vuosia logistiikkapuolen tehtävissä ennen nykyistä tehtäväänsä viestintä- ja tiedotusjohtajana.

– Tämä on luultavasti viimeinen tehtäväni. Pian on aika siirtyä eläkkeelle, Ström naurahtaa lämpimästi.

Strömin tehtäviin kuuluu yleinen ohjaustyö sotilasstrategisissa viestintäkysymyksissä.

– Teen kehyksen sille, mitä viestitään ja miten.

Ruotsin puolustusvoimien viestintätyössä Ström nostaa esiin kolme tärkeää ajankohtaista teemaa: ensi vuoden alussa päätettävä uusi puolustusbudjetti, uusien sotilaiden rekrytointi ja kansainvälinen yhteistyö. Esimerkiksi Ruotsin puolustusbudjettia on ajateltu nostaa, mikä on viestittävä selkeästi eri osapuolille.

Asevelvollisuuden käytännön toimeenpano lopetettiin Ruotsissa vuonna 2010, mutta otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2017. Ensimmäiset uudet varusmiehet astuivat palvelukseen kesällä 2018. Kukin ikäluokka saa kirjeen, jossa kartoitetaan esimerkiksi palvelushalukkuutta. Vain pieni osa valitaan asepalvelukseen. Varusmiesten ohella Ruotsissa koulutetaan palkkasotilaita.

– Olemme saaneet erittäin hyviä tuloksia asevelvollisuuden palauttamisesta. Se johtuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin yksiköiden johtajat ovat olleet erittäin innokkaita kehittämään koulutusta. Toiseksi meillä on joka vuosi 90 000–100 000 palveluskelpoista. Heistä valitsemme tänä vuonna 4700. On siis ymmärrettävää, että varusmiehet ovat korkeatasoisia.

Varusmiesten määrää on ensi vuonna tarkoitus kasvattaa viiteen tuhanteen. Myöhemmin määrää on mahdollista kasvattaa edelleen. Kuitenkin määrä pysyy pienenä suhteessa asevelvollisten määrään.

– Laatu on hyvä, olemme tyytyväisiä siihen ja se säilyy.

Strömin nuoruudessa turvallisuustilanne oli erilainen. Kylmän sodan aikana sotilaallinen uhka oli todellinen. Seurasi kuitenkin rauhallisempi aika, johon kuului globalisaatio, internet, vapaa kauppa ja EU. Ihmiset uskoivat rauhaan ja turvallisuustilanteen paranemiseen.

– Sanoisin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana tässä on nähty muutos. Mielestäni ongelmallisinta on antaa nuorille ymmärrys siitä, että yhteiskunnan vapautta ja demokraattisia arvoja uhkaamassa on uhkatekijöitä. He eivät ole ikinä altistuneet tällaisille uhkille.

Kansalaisille täytyy rakentaa ymmärrys mahdollisista uhista.

– On myönteistä, että nuoret ymmärtävät turvallisuustilanteen menevän huonompaan suuntaan.

Tulevaisuudessa Ruotsin puolustusvoimien yksiköiden, joukkojen ja varustuksen määrä tulee Strömin näkemyksen mukaan kasvamaan. Esimerkiksi uusia toimitiloja, ilma-aluksia ja sukellusveneitä tullaan mahdollisesti hankkimaan. Kokonaisvaltaisen puolustuksen, kuten siviilipuolustuksen, jälleenrakentaminen auttaa vastaamaan muihinkin kuin sotilaallisiin kriiseihin.

Ström kertoo, että Ruotsissa on ensimmäistä kertaa yleisen asevelvollisuuden päättymisen jälkeen käynnistetty varusmiestoimikunnan kokoukset varusmiespalveluksen parantamiseksi ja varusmiesten vaikutuskanavaksi.

– Kokousten käynnistäminen on leima asevelvollisuusjärjestelmän uudelleen aloittamiselle Ruotsin puolustusvoimissa.