Maanpuolustus on elämäntapa

Aktiivinen toiminta yhdistys- ja piiritasolla nosti Terhi Hakolan nopeasti Reserviläisliiton hallitukseen ja sen varapuheenjohtajaksi.

Döbelninkadulla on rakennus, jossa lähes kaikki maanpuolustusjärjestöt pitävät toimistojaan. Neljännessä kerroksessa sijaitsevasta Reserviläisliiton ovesta sisään astelee tummansiniseen pukeutunut nuorekas nainen. Hän vaikuttaa olevan itsevarma, kuten hänen kädenpuristuksensakin on. Tässä on Terhi Hakola, Reserviläisliiton toinen varapuheenjohtaja. Hän on juuri saapunut nykyisestä asuinpaikastaan Tampereelta junalla, ja hänellä on salkullinen papereita mukanaan illan kokousta varten.

– Kävin viettämässä pääsiäistä Etelä-Pohjanmaalla, olen sieltä kotoisin, Hakola vaihtaa kuulumisia.

Kotoa hän on saanutkin arvomaailmansa, joka on hyvin maanpuolustusmyönteinen. Erityisesti lämmin suhde toiseen isoäitiin, joka oli toiminut rintamalottana sotien aikana, kannusti tekemään oman osansa tämän yhteiskunnan hyväksi.

Hakola on osallistunut useille MPK:n kursseille jo 15-vuotiaasta lähtien ja myöhemmin 2000-luvulla liittynyt paikalliseen reserviläisyhdistykseen jäseneksi. Hän osallistui aktiivisesti naisille suunnattuihin omiin koulutuksiin ja koulutuspäiviin sekä muuhun toimintaan, kuten piirien ammuntatapahtumiin.

– Nyt tässä roolissa olen itse järjestämässä niitä, Hakola naurahtaa.

Aktiivinen osallistuminen reserviläistoimintaan nosti hänet ensin paikallisen reserviläisyhdistyksen hallitukseen ja sieltä melko nopeasti piiritason kautta liiton hallituksen jäseneksi ja sitten varapuheenjohtajaksi vuonna 2015.

Suositut varuskunta-alueella järjestetyt tapahtumat ovat jääneet Hakolan kosketukseksi armeijaan, sillä hän ei ole käynyt varusmiespalvelusta. Se harmittaa häntä, mutta hän sanoo oppineensa elämään asian kanssa. Maanpuolustustahtoa se ei kuitenkaan ole vähentänyt.

Armeija jäi käymättä osin opiskeluputken, osin markkinoinnin puutteen vuoksi.

– Asustelin ylioppilaaksi pääsyyn asti lähellä Kauhavan lentosotakoulua, mutta en muista koskaan nähneeni naisille suunnattua markkinointia siihen aikaan.

Tärkeimpänä tehtävänään Hakola pitää jäsenistön eli reserviläisten edunvalvontaa. Kuluvan kevään isoina asioina on ollut eduskunnan hiljattain hyväksymät uusi ampuma-aselaki ja MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uudet kuviot.

– Tuntuu tosiaan, että siinä on saanut olla asian päällä todella vaikuttamassa ja ne ovat meidän jäsenistön kannalta molemmat tosi tärkeitä lakihankkeita.

Edunvalvonta vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa valtakunnan päättäjiin ministereitä myöten eikä se ole vain yksisuuntaista, sillä Reserviläisliitolta pyydetään lausuntoja liittyen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Liitto tekee myös yhteistyötä puolustusvoimien kanssa.

Edunvalvonnan lisäksi Reserviläisliitto järjestää jäsenilleen esimerkiksi erilaisia liikunta- ja urheilutapahtumia ja osallistuu monenlaisiin muistotilaisuuksiin kunniavartion muodossa.

Myös tulevaisuudessa Hakola aikoo hyödyntää hyviä yhteyksiään kollegoidensa ja muiden liiton toimihenkilöiden kanssa. Hän on mielissään siitä, että Reserviläisliittoa arvostetaan ja sitä pidetään vaikutusvaltaisena asiantuntijana. Erityisesti juuri vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja ampumiseen kiinnitetään paljon huomiota, sillä jäsenyhdistyksiltä kerättyjen toimintalomakkeiden mukaan jäsenten vuosittainen laukausmäärä kutittelee kolmen miljoonan rajapyykkiä. Toki muitakin teemoja pidetään koko ajan esillä.

Vaikka vapaaehtoisjärjestöt kärsivät yleensä nuorten jäsenten puutteesta, Reserviläisliitto on onnistunut muuttamaan jäsentensä ikäprofiilia. Liittoon on tullut nuorempia jäseniä ja viime vuonna liittyneiden keski-ikä oli 37,5 vuotta. Se on jo vaikuttanut myös liiton koko jäsenmäärän keski-ikään alentavasti.

– On todella hienoa, että nuoria kiinnostaa maanpuolustusasiat, Hakola iloitsee tuoreista tilastoista.

Liiton vanhimmat jäsenet ovat yhdeksänkymppisiä, joten jäseniä löytyy elämän jokaisesta kohdasta.

Reserviläisliiton ulkopuolella Hakola on palkkatöissä myyntitehtävissä ja hänellä on takanaan ura hankintapäällikkönä. Koulutukseltaan hän on yrityshallinnon tradenomi, valmistumisvuosi 2005, minkä lisäksi hänellä on myös metsurin paperit vuodelta 2012 ja Tampereen kauppakamarin järjestämät hallituksen jäsen ja puheenjohtaja -kurssit käytynä. Hän kokee, että rakennusala, jolla hän on töissä, ja maanpuolustus tukevat toinen toistaan. Rakennusliikkeen työntekijöiden ja konepajayrittäjien kanssa hän keskustelee monipuolisesti maanpuolustuksesta.

Hakolalle maanpuolustus onkin enemmän elämäntapa kuin harrastus:

– Järjestelen paljon asioita niin, että pääsen näihin maanpuolustusjuttuihin mukaan.

Tulevaisuudessakin Hakola haluaa hyödyntää puolustusosaamistaan. Silloin kun työ tai reserviläisyys ei vie Hakolan aikaa, hän harrastaa haulikkoammuntaa ja golfia. Käymistään golfkentistä hän pitää Seinäjoella olevasta Ruuhikoski Golfista eniten. Hänet saattaa löytää myös vanhojen sotilaskoneiden lentonäytöksiä katsomasta.

– Toteutin viime kesänä pitkäaikaisen haaveen ja pääsin Fougan kyydillä lennolle. Se oli ikimuistoinen kokemus istua Fougan takapenkillä, Hakola muistelee.

Ranskalaisvalmisteista Fougaa on Suomessa jäljellä kaksi lentokelpoista yksilöä, joten lentokerran järjestäminen on haastavaa.