Bulevardin varrella sijaitsevassa valtakunnansovittelijan toimistossa on kesällä hiljaista. Toista oli keväämmällä, sillä Minna Helteellä oli soviteltavana kahdeksan työriitaa, joista viimeinen ratkesi vasta kesäkuun puolivälissä.
– Kevät on tosiaan ollut todella kiireinen. Lähes koko ajan on ollut joku työriita päällä ja se ei ole tietenkään kiva juttu, sillä minun tavoitteeni on, että tänne ei tulisi kukaan.
Helle on tullut tunnetuksi avoimesta viestintätavastaan eli sovittelun vaiheita voi seurata sosiaalisesta mediasta hänen twiiteistään. Hän sanoo periaatteekseen, että kertoo ulos kaiken minkä voi kertoa, mutta sovittelussa tapahtuvat luottamukselliset asiat pysyvät luottamuksellisina.
– Ylipäätäänkin uskon hyvin vahvasti avoimuuden voimaan riitojen ennaltaehkäisyssä, sopimusten tekemisessä ja siinä, että osapuolten välinen yhteistyö toimii. Jos tietoa salataan, jos on epäilyksiä, niin silloin hommat eivät etene. Avoimuus on ainoa tie luottamukseen.
Riitojen ennaltaehkäisy on toki koko työmarkkinakentän asia, mutta valtakunnansovittelija kokee tehtäväkseen sen myös, ja kiertää puolestaan puhumassa paremman kommunikaation puolesta.
– Kun näen paljon riitoja, niin niissä on aina yksi yhteinen piirre, ja se on se, että osapuolten välinen kommunikaatio ja vuorovaikutus on epäonnistunut jollakin tavalla. Aika usein, kun osapuolet tulevat tänne, käy vasta täällä ilmi, mistä riita oikeasti johtuu eli osapuolilla voi olla erilaisia vääriä oletuksia, on luottamuspulaa.
Luottamuksen lisäämiseksi pitäisi Helteen mielestä työpaikoilla työnantajien kertoa työntekijöille ja työntekijöiden työnantajille kaikki huolensa ja murheensa ajoissa.
– Meidän neuvottelukulttuurimme on aika vaatimuskeskeinen eli lähdetään vaatimaan erilaisia asioita. Täällä työriidan sovittelussa usein joudutaan aloittamaan siitä, mikä on se huoli tai ongelma vaatimuksen taustalla. Toinen osapuoli ei riittävän hyvin ymmärrä, mistä ongelmasta ja huolesta tämä vaatimus oikein kumpuaa. Kun sitä taustatarvetta ei ymmärretä, ei sitä riitaakaan pystytä ratkaisemaan.
Jopa rauhanneuvotteluissa on Helteen mielestä kyse samasta. Tullessaan valtakunnansovittelijan tehtävään hän ei vielä yhteyttä nähnyt, mutta rauhanneuvottelijana toiminutta Pekka Haavistoa kuunneltuaan hän tajusi, että kyse on ihan samoista periaatteista.
– Kysymys on ihmisistä ja ihmisillä on tiettyjä toimintatapoja, jotka toistuvat aina samanlaisina kotona, töissä, politiikassa. Tämä kuulostaa todella naiivilta, mutta kaikkein tärkeimpiä asioita on se, että osaa kuunnella, kysyy riittävästi eikä oleta mitään.
Kivijärvellä Keski-Suomessa syntynyt maalaistalon tyttö on sitä sukupolvea, jonka nuoruudessa ei naisilla vielä ollut mahdollisuutta vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen. Uuden viran myötä tuli kuitenkin kutsu valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille 214 syksyllä 2015.
– Maanpuolustuskurssi oli minulle todella huikea kokemus. Se eräällä tavalla avasi silmät ja innostuin valtavasti. Tuli vähän myös sellainen tunne, että on jäänyt jostain paitsi, kun ei ole käynyt armeijaa.
Kurssin jälkeen Helle on myös valittu Maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallitukseen. Sen tapahtumien ja oman kurssinsa kautta hän seuraa tiiviisti maanpuolustusasioita. Hän muistuttaa, että maanpuolustuskurssit on kansainvälisestikin ainutlaatuinen järjestelmä, ja yksi osatekijä sille, että maanpuolustustahto pysyy hyvänä.
Maanpuolustuskurssille tullaan usein työ ja virkauran huipulla. Helteen mielestä on hyvä, että kurssilla on myös eri ikäisiä ihmisiä. Parhaimman hyödyn kurssista kuitenkin saa, kun on vähän enemmän työkokemusta ja näkemystä yhteiskunnasta ja sen eri osatekijöiden vaikutuksesta toisiinsa.
– On todella tärkeää, että ne henkilöt, jotka ovat yhteiskunnassa vastuullisissa tehtävissä, oli se sitten valtion, kuntien hallinnossa, yrityksissä, järjestöissä tai poliittisissa puolueissa, heillä on hyvä käsitys siitä, miten meidän maanpuolustus toimii ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. On jännä huomata, kun maanpuolustuskurssille tulee ihmisiä hyvin erilaisista taustoista ja varmaan hyvin erilaisilla ajatusmaailmoilla, miten se yhteinen tahtotila ja maanpuolustustahto tulee kuitenkin niin vahvasti esille.
Syksyllä on työmarkkinoilla edessä niin sanottu liittokierros eli työnantajaja palkansaajaliitot neuvottelevat uusista työja virkaehdoista kukin omalla alallaan. Takana on työmarkkinoilla vaikea kausi, jolloin neuvoteltiin muun muassa kilpailukykysopimus, mutta nyt taloustilanne on vihdoin kääntymässä paremmaksi.
Minna Helle toivoo, että neuvottelijat eivät osu soittelemaan Bulevardille hänen toimistonsa ovikelloa. Haasteita on, sillä takana on myös pitkä ajanjakso, jolloin työehtosopimuksia ei ole juurikaan muutettu. Paineita tehdä tekstimuutoksia on kerääntynyt aika paljon molemmille puolin pöytää.
– Tämä uusi tilanne on myös mahdollisuus hoitaa näitä alakohtaisia ongelmia ja luoda hyviä ratkaisuja tulevaisuudelle. Minun toiveeni on se, että kun liittokierrosta viedään läpi, ja vaikka jokaisella on näitä omia tärkeitä asioita, joita pitää hoitaa, niin muistettaisiin myös kokonaisuus ja yhteiset edut eli taloustilanne, kilpailukyky ja työllisyysnäkymät.
Puolustushallintoa ei valtakunnansovittelijan toimistossa ole juuri näkynyt, ja Helle korostaakin, että parhaita asiakkaita ovat ne, jotka eivät sinne tule.
– Terveiseni puolustushallinnon työntekijöille ja työnantajan edustajana siellä toimiville on se, että keskustelkaa avoimesti, luottakaa toisiinne, etsikää ratkaisut yhdessä. Puolustusvoimissa tehdään todella tärkeää työtä meidän kaikkien suomalaisten kannalta.
