Kurkistus kouluttajan arkeen

Karjalan prikaatin 3. kenttätykistöpatterin päällikkö, kapteeni Toni Tummavuori kaartaa maastoautolla Vekaranjärven lähiharjoitusalueelle. Hän on tullut seuraamaan toisen joukkueen harjoittelua. Tummavuori vaihtaa muutaman sanan joukkueenjohtajan kanssa ja kyselee alokkailta, miten yön yli kestänyt harjoitus on sujunut.

Yön yli kestävä harjoitus on alkanut eilen, mutta Tummavuoren osalta sen suunnittelu ja järjestely on alkanut jo useita viikkoja sitten.

– Yksikön päällikkö tekee suurimman työn harjoitukseen liittyen ennen sitä. Harjoituksen aikana päällikölle kuuluu enimmäkseen valvontaa ja tarkastusta. Joukkueenjohtajat tekevät raa’an fyysisen työn, Tummavuori toteaa.

Harjoituksen suunnittelu on päällikön vastuulla. Suunnittelu on monipuolista ja vaatii yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi ampumaharjoitukseen Tummavuoren pitää suunnitella yleinen koulutus, sopia kenttähartaus, varata sotilaskotiauton käynti ja ajoneuvot kuljetuksia varten. Lisäksi kouluttajille pitää huolehtia koulutusresurssit, kuten maalilaitteet ja jakaa harjoitusalueelta kullekin joukkueelle oma ryhmitysalue.

Ennen harjoitusta päällikkö vielä opastaa kouluttajat ja antaa heille raamit, joita koulutuksessa tulee noudattaa. Harjoituksen ollessa käynnissä hän valvoo ja seuraa toimintaa. Joukkueenjohtajille jää omaa vapautta toteuttaa suunnitelmaa annettujen raamien sisällä.

– Kun joukkueenjohtaja on nyt jo neljä viikkoa ollut joukkueensa kanssa, he tietävät missä asioissa joukkue tarvitsee lisää harjoitusta ja niitä asioita voidaan harjoituksessa painottaa. Päällikkö tekee suuren osan päivätyöstä toimistossaan, joten hän ei millään voi tietää yhtä hyvin kuin joukkueenjohtaja, mikä on joukkueen taso missäkin asiassa, Tummavuori kertoo.

 

Patterin alokkaat käyvät harjoituksen jälkimmäisenä päivänä läpi partion hyökkäystä ja puolustusta. Suoritteita harjoitellaan huolellisesti ennen muutaman viikon päässä odottavaa ensimmäistä ampumaharjoitusta.

Alokkaiden kanssa maastossa yönsä on viettänyt myös kouluttajana työskentelevä luutnantti Perttu Piispa. Piispan mukaan yhden yön kestävän harjoituksen järjestäminen sujuu useamman vuoden tuoman kokemuksen ansiosta jo rutiinilla.

– Tärkeintä on, että kaikki tieto kulkee varusmiesjohtajille. Harjoituksessa koulutettavat asiat käydään varusmiesjohtajien kanssa läpi hyvissä ajoin, viimeistään pari päivää ennen harjoituksen alkua, Piispa sanoo.

Tieto siirtyy kouluttajalta varusmiesjohtajille käskynjaossa. Näin varmistetaan, että koulutus on yhtenäistä, eikä jokainen varusmiesjohtaja kouluta vähän omalla tyylillään, vaan oppaiden mukaan.

Piispa on vetänyt päälleen alokkaiden varustusta vastaavan taisteluvarustuksen. Hän tarkkailee alokkaiden suoritteita, jakaa ohjeita varusmiesjohtajille ja ennen kaikkea näyttää aina ensimmäisen mallisuorituksen, kun varusmiehille aletaan kouluttaa uutta asiaa.

– Käskyn antaminen on vasta kymmenen prosenttia kouluttamisesta ja valvonta on loput 90 prosenttia. Kouluttajana näytän aina ensimmäisen esimerkkisuorituksen ja katson vähintään aloituksen, enkä poistu esimerkiksi kahville.

Luutnantti Perttu Piispa näyttää aina ensimmäisen esimerkin koulutettavasta asiasta.

 

Patterin joukkueet suuntaavat takaisin kasarmille maastolounaan jälkeen hieman eri rytmeissä. Luutnantti Piispan johtama joukkue tekee vielä nopean tienylitysharjoituksen ennen marssille lähtöä. Päällikkö saapuu takaisin harjoituksesta yksikköön hieman ennen joukkueita ja käynnistää tietokoneensa samantien.

Päällikön ajasta suuri osa menee hallinnollisiin tehtäviin toimistossaan tietokoneella. Työ koostuu säännönmukaisesti toistuvista tehtävistä sekä yksittäisemmistä asioista. Varusmieskontakti syntyy kuitenkin päivittäin, kun kymmenkunta nuorta jonottaa päällikön toimistoon jotain asiaa selvittämään. Päällikkö myös pitää koko yksikköä koskevia oppitunteja ja seuraa koulutusta mahdollisuuksien mukaan myös kasarmioloissa.

– Viikottain toistuva, varusmiehille kenties näkyvin päällikön tehtävä on lomien käsittely. Meillä se tapahtuu maanantaisin, Tummavuori antaa esimerkin.

Hallinnollisiin tehtäviin sisältyy paljon suunnittelutehtäviä. Yksittäisten harjoitusten lisäksi päällikkö suunnittelee eri koulutuskausien koulutuksen rungon. Päällikkö on mukana viikko-ohjelmien tekemisessä ja vastuussa yksikön koulutuksesta. Tummavuori kertoo suunnittelun tapahtuvan tiiviissä yhteistyössä kouluttajien kanssa.

– Meillä on viikkopuhutteluja, joissa käymme yleisellä tasolla tulevaisuudessa tapahtuvista asioista kouluttajien kanssa. Lisäksi erikseen on yksittäisiin koulutustapahtumiin keskittyviä harjoituspuhutteluja, Tummavuori kertoo.

Monipuolisuutta lisää töiden vaihtelu eri koulutuskausien välillä. Peruskoulutuskaudella päällikkö käyttää paljon aikaa varusmiesten jatkokoulutusvalintoihin. Myöhemmillä koulutuskausilla päällikön tehtävät muuttuvat ja sisältävät enemmän fyysistäkin tekemistä.

– Erikois- ja joukkokoulutuskaudella olen esimerkiksi harjoituksissa sekä pääkouluttajana että varoteknisissä tehtävissä, Tummavuori avaa.

 

Vaikka päällikkö luo koulutusrungon ja saapumiseräjohtaja tarkemman suunnitelman koulutuskaudelle, kouluttajille jää oman joukkueensa kanssa vapauksia. Kouluttajat voivat vaikuttaa varusmieskoulutuksessa painotettaviin asioihin ja järjestykseen, jossa asiat koulutetaan.

Kun kouluttaja tuntee joukkueensa vahvuudet ja heikkoudet, hän voi soveltaa suunnitelmaa niin, että kehitystä vaativiin aiheisiin käytetään enemmän aikaa.

– Kouluttajan pitää myös ymmärtää, että kaikki oppi ei mene heti perille. Toisto ja kannustus auttavat varusmiehiä vaikeiden asioiden omaksumisessa. Jo pelkästään ukkojen silmistä näkee, kuinka valtava merkitys kannustavalla palautteella on, Piispa sanoo.

Kouluttajan työpäivä kuluu suurimmaksi osaksi kentällä varusmiesten kanssa. Vaikka tietokoneella istuminen on vähäistä, on kouluttajalla muutamia hallinnollisia tehtäviä, jotka kasautuvat yleensä koulutuskausien loppuun.

– Päivän aluksi avaan tietokoneen ja koetan hoitaa juoksevat hallinnolliset asiat, kuten lomien puollot alta pois. Peruskoulutuskauden lopuksi tehdään valintoja varusmiesten tulevista palvelustehtävistä. Tämän lisäksi koulutustuloksista pidetään kirjaa, Piispa kertoo.

 

Suuri osa päällikön tehtävistä liittyy vähintään välillisesti varusmiehiin, mutta Tummavuori muistuttaa, että hänellä on varusmiesten lisäksi alaisuudessaan myös yksikön kantahenkilökunta. Päälliköllä on myös pelkästään heihin liittyviä asioita hoidettavanaan.

Kolmen viikon välein patterissa suunnitellaan henkilöstön työajat ja vuosittain päällikön johdolla sovitaan vuosilomien ajankohdat. Asiat tehdään yhteistyössä päällikön ja kouluttajien kesken.

Yksikön henkilöstön jatkokoulutus on myös päällikön vastuulla. Upseerien ja aliupseerien jatkokoulutus etenee eri tavoin ja lisäksi huomioon täytyy ottaa tehtävien muutokset ja yksikön tarve. Päällikön täytyy sovittaa vielä jatkokoulutus yksikön muuhun ohjelmaan sopivaksi.

– Otetaan esimerkki, jossa kouluttaja on ensi vuonna uudessa tehtävässä. Siinä tehtävissä tarvitaan tiettyä osaamista, joka puuttuu kyseiseltä henkilöltä. Hänelle täytyy kouluttaa uusi taito, mutta samalla varmistaa, että kouluttajan tämänhetkinen tehtävä hoituu, Tummavuori avaa.

Iltapäivällä alokkaat huoltavat varusteitaan yksikön alimmassa kerroksessa. Myöhemmin luvassa on vielä telttakuivaamon käyttämisen harjoittelu kouluttajan johdolla. Vettä on vihmonut toisena päivänä runsaasti ja varusteet ovat alokkaiden tapaan märkiä. Tummavuori jatkaa hallinollisia tehtäviä tietokoneensa ääressä.

– Näiden kanssa menee loppupäivä, kapteeni huikkaa.

 

Katso aiheeseen liittyen myös Ruotuväen uutisvideo kouluttajan ja päällikön tehtävistä.