Kun Haminan huoneet tyhjenevät

On elokuun loppupuoli, ja saavumme Haminan varuskunta-alueelle. Kasarmien ikkunat ovat pimeinä. Salmiakkiarvomerkkisiä varusmiehiä ei näy missään. Oppilaskunnan viereinen päärakennus kumisee tyhjyyttään. Tupien punkissa ei ole lakanoita ja kaapeissa ei ole varusteita.

Kaksi ja puoli kuukautta sitten kesäkuun viimeisenä päivinä Haminassa reserviupseerikoulun oppilaskunnan tiloissa kävi kuhina. Oppilaskunta oli järjestänyt varusmiehille verenluovutustilaisuuden. Samalla valmisteltiin seuraavan päivän reserviupseerikurssin kurssijuhlaa. Ero elokuun ja kesäkuun välillä on kuin yöllä ja päivällä.

Vuoden kaksi reserviupseerikurssia rytmittävät Haminan varuskunnan vuoden. Kursseja järjestetään yksi kummallekin vuoden kahdesta saapumiserästä ja ne kestävät 14 viikkoa. Varusmiehiä Haminassa on reserviupseerikurssin aikana yli tuhat ja muulloin noin neljäsataa. Majuri Veli-Matti Pekurinen kertoo, että varusmiesten vähentyminen näkyy varuskunta-alueella.

– Varuskunta on eläväisempi kun reserviupseerikurssi on käynnissä. Reserviupseerikurssilaisilla on omia tapahtumiaan kuten kurssijuhla, ja varusmiehiä näkyy muutenkin enemmän, Pekurinen toteaa.

Tiedustelukomppanian varapäällikkö, kapteeni Sami Soinoja on Pekurisen kanssa samoilla linjoilla. Reserviupseerikurssiin kuuluu perinteitä ja marssilaulut raikaavat, kun upseerioppilaat siirtyvät paikasta toiseen.

Vaikka varusmiesten määrä varuskunnassa laskee, sama henkilökunta työskentelee siellä vuoden ympäri. Reserviupseerikurssin henkilökunta pitää vuosilomansa reserviupseerikurssien välissä. Lisäksi heillä on suunnittelutehtäviä, omaa jatkokouluttautumista sekä erinäisiä jatkokursseja ja kertausharjoituksia järjestettävänään.

– Kaikki henkilökunnan koulutus sekä muut järjestettävät kurssit pyritään ajoittamaan reserviupseerikurssien väliin, Pekurinen sanoo.

 

Upseerikokelas käskee joukkueensa kolmijonoon. Jääkärit nousevat kaivamistaan poteroista kalusto mukanaan ja siirtyvät taisteluvarustus yllään muotoon. Kokelas tarkastaa kaluston ja siirtää joukkueensa ruokailuun. Jonon ensimmäinen ruotu käsketään linjastomiehiksi ja he ryhtyvät valmistautumaan ruuan jakamiseen samalla, kun muu joukkue virittelee pakkejaan ampumakuntoon.

Toisin kuin varuskunta-alueella sen lähiharjoitusalueella tapahtuu. Kaikki varuskunnassa aloittaneet reilut 200 varusmiestä suorittavat neljä päivää kestävää taisteluharjoitusta. Harjoituksen aikana jääkärit suorittavat taistelijan perustutkinnon sekä ampuvat puolustus- ja hyökkäysammunnat.

– Kurssiväleillä painopiste muuttuu siten, että toiminta keskittyy joukkotuotantoyksiköiden harjoituksiin. Myös reserviupseerikurssien kouluttajat saattavat pyydettäessä paikata muita kouluttajia peruskoulutuskauden harjoituksissa, kapteeni Soinoja kertoo.

Haminassa varusmiespalveluksen suorittavat koulutetaan suureksi osaksi joko 255 tai 347 palveluspäivän tehtäviin muun muassa sotilaspoliiseiksi, kuljettajiksi ja lääkintämiehiksi. Useimmissa tehtävissä palvelevat avustavat reserviupseerikurssin tukitehtävissä, esimerkiksi kuljettajat siirtävät upseerioppilaita ja heidän varusteitaan harjoituksiin lähiharjoitusalueille.

Kuljetuskomppanian 1. joukkueen vanhin, upseerikokelas Mikael Karhu kertoo, että jääkärit ovat olleet hyvällä asenteella koko harjoituksen läpi ja oppineet paljon uutta. Myös Karhu itse on oppinut uutta kouluttamisen lisäksi myös käytännön tekemisestä. Esimerkkinä hän kertoo kaivaneensa joukkueensa jääkärin kanssa suuremman poteron kuin mitä hän on aiemmin kaivanut. Yhteistyöllä lopputuloksestakin tuli hyvä.

Karhu kertoo, että kuljetuskomppaniassa ei niin selkeästi huomaa upseerioppilaiden puuttumista kuin toisessa peruskoulutuskauden komppaniassa, eli jääkärikomppaniassa todennäköisesti huomaisi. Kuljetuskomppania sijaitsee erillään muusta varuskunta-alueesta, jossa suuri osa koulutuksesta mukaan lukien reserviupseerikurssi järjestetään. Vieraillessa isommalla varuskunta-alueella tai sen sotilaskodissa eron huomaa.

– Ei ole viittä-kuuttasataa upseerioppilasta täyttämässä sotkujonoa ja olemassa muutenkin yleisenä hämmennyksen kohteena, Karhu kommentoi kurssien välistä aikaa.

Päärakennuksen tuvat ovat reserviupseerikurssien välillä tyhjiä, ellei käynnissä ole jokin muu kurssi tai tapahtuma.

 

Ryhmän verran maastopukuisia on maastoutunut mäen päälle puolustukseen. Ryhmänjohtaja tarkastaa ryhmän jäsenten asemia, kunnes viimeisen kohdalla hän käskee: "Vara-asemiin!". Käsky toistetaan ja ryhmä siirtyy syvemmälle metsään ja asettuu tiiviimpään puolustusasemaan rivakasti.

Jääkäreiden taisteluharjoituksen lisäksi Haminassa on käynnissä toinenkin leiri, joukkueenjohtajakurssin puolustusharjoitus. Kurssille osallistuu 53 syksyllä Maanpuolustuskorkeakoulussa aloittavaa tai korkeakouluun varasijalla olevaa nuorta. Varusmiespalveluksensa aikana he eivät ole saaneet joukkueenjohtajakoulutusta, eli käyneet reserviupseerikurssia, joten kurssilla aliupseerikoulutusta täydennetään, jotta saavutetaan valmius joukkueen johtamiseksi.

Kapteeni Soinoja johtaa joukkueenjohtajakurssia. Hän kertoo tehtäviensä vaihtelevan paljon vuoden aikana. Reserviupseerikurssin aikana hän yksikön varapäällikkönä vastaa koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kurssiväleillä joukkueenjohtajakurssin lisäksi hän on mukana järjestämässä tiedustelu-upseerikurssia. Muillakin yksiköillä on omat kurssinsa järjestettävänään.

– Joka yksikkö on profiloitunut pitämään tiettyjä jatkokoulutuskursseja: tiedustelukomppania vastaa tiedustelu-upseerikurssista, kärkikomppania vastaa joukkueenjohtajakurssista, tulipatteri järjestää sotilasjohtamisen kurssin, pioneerikomppania järjestää pioneeritiedustelukurssin ja viestiupseerikurssi järjestetään esikunta- ja viestikomppaniassa, Soinoja listaa.

Maasotakoulussa järjestetään lisäksi myös kertausharjoituksia. Uuteen taistelutapaan liittyen on esimerkiksi viime vuosina koulutettu paljon reservin johtajia.

Soinojalla riittää siis töitä, vaikka reserviupseerikurssi ei käynnissä olekaan. Varuskunnassa on hiljaisempaa, mutta paljon erilaista toimintaa on. Soinoja muistuttaa myös, että niin reserviupseerikurssit kuin muutkin kurssit eivät järjesty itsestään, vaan ne vaativat suunnittelua ja valmisteluita.

– Väittäisin, että kaikkein kiireisin aika on muutamaa viikkoa ennen kurssin alkua. Perinteisesti ajatellaan, että reserviupseerikurssilla tehdään kaikki niin kuin ennenkin. Nykypäivänä niin ei kuitenkaan ole, etenkin kun valmiuden merkitys puolustusvoimissa on korostunut. Uuden kurssin suunnittelu ja valmistelu vie paljon aikaa henkilöstöltä, Soinoja pohtii.

 

Varuskunnan väkimäärän muutos heijastuu myös varuskunnan palveluihin. Sotilaskodissa ja muonituskeskuksessa vierailee vähemmän asiakkaita. Pekurinen uskoo, että esimerkiksi muonituskeskuksessa käytetään määräaikaisia työntekijöitä ja sotilaskodissa enemmän vapaaehtoistyöntekijöitä vastaamaan reserviupseerikurssin aikaiseen kasvaneeseen tarpeeseen.

Myös reserviupseerikurssien välillä tyhjillään oleville tiloille pyritään löytämään muuta käyttöä.

– Rakennukset ovat tyhjempiä reserviupseerikurssien väleillä, mutta tarjoamme tiloja muuhun käyttöön, ja siten hyödyntämään ne vuoden ympäri. Tiloja käytetään esimerkiksi vanhojen reserviupseerikurssien tapaamisiin, Pekurinen avaa.

Päärakennuksen viereinen Maneesi on suosittu tila reserviupseerikurssin ulkopuolellakin. Siellä järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia juhlista opetustilaisuuksiin, esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssien koulutusta.

Vaikka Haminan varuskunta on hiljaisempi nyt, kun reserviupseerikurssi ei ole käynnissä, tapahtuu siellä silti monipuolisesti eri asioita. Opintojen alkua odottavat alijohtajat jatkavat motivoituneina puolustukseen ryhmittymisen harjoittelua. Jääkärit siirtyvät ruokailusta kohti uusia oppeja vatsat täynnä ja hymy huulilla. Haminassa on paljon muutakin kuin reserviupseerikurssit.