Otto Puhakka

Puolustusvoimien uusi oppimis- ja työympäristökonsepti uudistaa muun muassa varuskuntien koulutustilat, toimistotilat ja varusmiesten tuvat. Konseptia esiteltiin Rannikkoprikaatissa myös virtuaalilasien avulla.

Konsepti luo muunneltavat tilat

Eelis Vähätalo

Kaksitoista punkkaa, vieressä kaapit ja päässä sotilasjakkarat – tyypillinen tupa on jokaisen helppo kuvitella. Mutta millainen se on tulevaisuudessa? Senaatti-kiinteistöt ja puolustusvoimat esittelivät Rannikkoprikaatissa uutta työ- ja oppimisympäristökonseptia.

Tuhansia rakennuksia ja miljoonia neliötä – puolustusvoimilla riittää erilaisia tiloja, joita halutaan hyödyntää jatkossa tehokkaammin. Keväällä valmistunut työ- ja oppimisympäristökonsepti yhdistää parhaiksi koetut käytännöt, ja niitä hyödynnetään tulevaisuudessa kaikissa puolustusvoimien tiloissa.

Konsepti on osa keväällä 2016 hyväksyttyä puolustusvoimien toimitilastrategiaa. Työ- ja oppimisympäristökonseptia kehitetään yhdessä toimitilojen vuokranantajan Senaatti-kiinteistöjen ja sen yhteistyökumppanien kanssa. Taustalla on tilojen tehoton käyttö. Jatkossa tilat ovat monikäyttöisiä eikä vain yhtä käyttötarkoitusta varten räätälöityjä

– Haluamme löytää keinot käyttää samoja neliöitä tehokkaammin. Pyrimme pääsemään pois yksi tila, yksi toiminta -ajattelusta, kiteyttää toimialapäällikkö, majuri Arjo Kaarre Pääesikunnan logistiikkaosastolta.

Kaikkien tilojen muuntamiseen arvioidaan menevän 20-50 vuotta. Kaarre muistuttaa, että konsepti ei ole investointiohjelma, vaan esimerkiksi peruskorjaushankkeet tulevat edelleen omalla rytmillään, konsepti toimii vain välineenä toteuttaa ne.

– Tunnuslauseenamme on ollut, että konseptointi ei ole säästöohjelma. Haluaisin nähdä, että säästö syntyy taidostamme käyttää nykyisiä neliöitä paremmin. Haemme väljyyttä työskentelylle järjestämällä työskentelyolosuhteet siten, että saisimme samalla rahalla enemmän.

Ensimmäiset konseptin mukaiset kasarmit valmistuvat Rannikkoprikaatiin, jossa uudistetaan kaikki neljä pääkasarmia.

– Nykyiset kasarmit on rakennettu pääosin 1960-luvun alussa. Yksi kasarmi rakentuu noin puolessatoista vuodessa, joten ensimmäinen perusparannettu kasarmi valmistuu loppusyksystä 2020, valaisee Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Vesa Tuominen.

Parannuksen yhteydessä kasarmien tilat muutetaan monikäyttöisiksi ja varastotilat kalustoineen siirretään uusiin piharakennuksiin.

Rannikkoprikaati on yksi kolmesta varuskunnasta, jotka ovat pilotoineet tänä vuonna Koulutus 2020 -ohjelmaa. Ohjelmassa on hyödynnetty muun muassa moduulikoulutusta ja simulaattoreita.

– Meillä on ollut hyviä kokemuksia ohjelmasta. Uudet kasarmit tukevat ohjelmaa ja tuovat lisää oppimisympäristöjä. Samalla palvelusviihtyvyys ja henkilökunnan työviihtyvyys kasvavat, Tuominen iloitsee.

Lepoaika ja palvelus halutaan pitää jatkossa erillään toisistaan. Uudet tilat mahdollistavat enemmän aikaa opiskelulle ja liikunnalle. Tupa ei ole jatkossa pelkkä nukkumispaikka, vaan viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka ja opiskelupaikka. Ulkovaatteita ei säilytetä jatkossa tuvissa, joten myös hygienia ja ilmanlaatu tulevat paranemaan.

– Varusteiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, eikä perinteisen kaapin säilytystila riitä tulevaisuudessa. Jatkossa ulkovarusteet säilytetään alakerassa ja majoitukseen jää siistit tilat, Kaarre jatkaa.

Konseptissa tuvan punkat käännettäisiin seinän suuntaisesti. Samalla jokainen punkka varustettaisiin omalla latauspisteellä. Sisävaatteita puolestaan säilytettäisiin tuvan keskelle sijoitettavissa vetolaatikoissa.

Varusmiesten opiskelu ei tapahtuisi enää vain perinteisissä luokkatiloissa, vaan myös omassa tuvassa ja teemaluokissa. Tupien kalustus ja kasarmien käytävät muutetaan pienryhmäopiskelulle sopiviksi. Samoihin tiloihin tulee myös näyttöjä, joissa voidaan näyttää esimerkiksi opetuselokuvia.

– Konsepti tukee vahvasti Koulutus 2020 -hankettamme, Kaarre painottaa.

Konsepti vaikuttaa myös puolustusvoimien henkilöstön arkeen. Tietoturvallisen teknologian kehittymisen myötä henkilökunnalla on jatkossa mahdollisuus työskennellä entistä enemmän etänä ja hajautetusti. Samalla fyysisten työpisteiden määrä vähenee ja työtilat muunnetaan monitilaympäristöiksi, joiden myötä myös työtavat tulevat muuttumaan.

Nimetyistä, yksittäisistä työtiloista luovutaan ja siirrytään käyttämään avoimia työpisteitä, hiljaisia tiloja sekä tiimityötiloja.

– Työtilojen suunnittelu esimerkiksi 20 henkilölle ilman nimikoituja paikkoja on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin pohtia rätlöityjä paikkoja samalle määrälle, Kaarre toteaa.