Kenraali Lindberg: "Olemme takomassa miekat taloiksi"

229. maanpuolustuskurssin avajaisissa puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Jussi Niinistö nostivat esille muun muassa puolustusvoimien kasvavat kiinteistömenot sekä tarvittavat henkilöstöresurssit.

Säätytalolla kuultiin viimeistä kertaa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa niin puolustusvoimain komentajaa, kenraali Jarmo Lindbergiä kuin puolustusministeri Jussi Niinistöä.

Lindberg esitti huolensa puolustusvoimien kiinteistömenojen kasvusta. Hän huomautti puheessaan, että toimitilojen kokonaismäärän supistamisesta huolimatta kiinteistömenojen kasvu on jatkunut.

– Keskeisenä syynä tähän näyttäisi olevan nykyinen kiinteistöjen vuokramalli, jossa puolustusvoimat maksaa tiloistaan suurempaa vuokraa kuin niistä syntyy kustannuksia. Nykyisessä kiinteistövuokramallissa pääomavuokrat voivat tilan elinkaaren aikana olla kokonaisuudessaan huomattavasti suuremmat tehtyyn investointiin nähden, Lindberg kuvaa.

Lindberg painotti, että lisääntyvät kiinteistömenot ovat poissa valmiudesta, koulutuksesta tai materiaalihankinnoista. Kiinteistömenot ovat tällä hetkellä noin 10 prosenttia puolustusvoimien budjetista.

– Olemme takomassa miekat taloiksi, hän vertasi puheessaan.

Toimitiloista maksettavien kulujen ei tulisi Lindbergin mukaan perustua markkinaehtoisiin tuottovaatimuksiin vaan tiloista syntyviin suoriin kustannuksiin.

– Puolustusvoimat ei ole tässä yksin, vaan muutkin turvallisuusviranomaiset jakavat saman huolen.

Juhlapuhujat painottivat ilmavoimien ja merivoimien strategisten hankkeiden merkitystä. Niinistö muistutti, ettei niiden ohessa tule unohtaa maavoimia.

– Maavoimat on avainasemassa nopeassa tilannekehityksessä, jolloin on annettava virka-apua, suojattava puolustuksen ja yhteiskunnan tärkeät kohteet ja kun luodaan ennaltaehkäisevä kyky torjua hyökkäys. Niin ikään lopulta juuri maavoimilla, joihin pääosa 280 000 sotilaan sodan ajan kokonaisvahvuudesta kuuluu, torjutaan tarvittaessa laajamittainen hyökkäys ja turvataan kansakunnan itsenäisyys.

Niinistö nimeää pian päättyvän vuosikymmenen maavoimien vuosikymmeneksi.

– Maavoimien taistelukykyä on kehitetty muun muassa modernisoimalla BMP-rynnäkköpanssarivaunuja ja ottamalla käyttöön Hollannista hankittuja Leopard-taisteluvaunuja. Myös valvonta- ja maalinosoituskykyä on kohennettu ja torjuntakykyä parannetaan uuden sukupolven panssarintorjunta-aseilla ja pitkän kantaman ampumatarvikkeilla.

Niinistö ja Lindberg nostivat esille myös puolustusvoimien henkilöstötarpeet.

– Maavoimien, kuten koko puolustusvoimien kyky täyttää tehtävänsä edellyttää riittävää määrää osaavaa henkilöstöä. Pääesikunnan selvityksen mukaan on tarve lisätä henkilöstöä 2020-luvun puoleen väliin mennessä 605:llä tehtävällä. Tällaista muutosta ei kyetä toteuttamaan hetkessä, vaan se on tehtävä hallitusti lisärekrytoinnin ja koulutuksen kautta, Niinistö linjasi.

– Puolustusvoimien resurssien, joihin olennaisena osana kuuluu myös henkilöstön määrä, on oltava riittävät asetettuihin tehtäviin, velvoitteisiin ja turvallisuusympäristöön nähden. Tällä hallituskaudella laaditun puolustusselonteon kirjausten toteutuminen myös tulevina vuosina luo hyvän lähtökohdan puolustuksen ylläpidolle ja kehittämiselle, Lindberg totesi.

Niinistö huomautti henkilöstömäärän kasvattamisen edellyttävän lisärahoitusta, joka tulisi nostaa esille hallitusneuvotteluissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen pilkkomisen kanssa.

Puolustusministeri lisäsi myös kansainvälisen toiminnan aiheuttavan kasvupaineita. Samalla hän paljasti vuonna 2021 Suomessa järjestettävän suurharjoituksen lopullisen nimen.

– Hyvä esimerkki kansainvälisestä toiminnasta on kotimaan puolustusta tukeva suurharjoitus vuonna 2021, jolle olen antanut nimen "Arctic Lock", arktinen lukko.