Kärsimätön ei menesty puolustusteollisuudessa
Puolustus ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n puheenjohtaja Martti Wallin tietää, mitä suomalainen puolustusteollisuus tarvitsee ja millainen ihminen alalle sopii.
Martti Wallin on urallaan nähnyt ja kokenut niin ilmailu- kuin puolustusteollisuudenkin. Suuntautuminen teollisuusaloille ei kuitenkaan yllätä, sillä jo haastattelun alussa käy selväksi tekniikan olevan lähellä Wallinin sydäntä. Wallin aloittaa kertomalla muistoja lapsuudestaan ja nuoruudestaan, esimerkiksi lelujen purkamisesta ja kasaamisesta, sekä varusmiespalveluksestaan rannikkotykistössä laskin- ja keskiöupseerina.
– Tiedättekö mikä on keskiö? Wallin esittää vastakysymyksen kerrottuaan ensin omasta varusmiesajastaan.
Astuttuaan palvelukseen syksyllä 1982 Wallin valikoitui osaksi matemaattisesti orientoitunutta joukkoa, joka jatkoi reserviupseerikurssin laskinlinjalle Santahaminassa sijainneeseen Rannikkotykistökouluun. Kurssilla opeteltiin digitaalista ammunnan ja valvonnan laskentaa RAVAL-järjestemällä, joka oli korvannut pitkään käytössä olleen mekaanisesti toimivan keskiön. Keskiö mahdollisti usean patterin tulen keskittämisen yhteiseen liikkuvaan maaliin, mikä oli aikana ennen tietokonelaskentaa merkittävä saavutus.
Opiskellessaan lentotekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa Wallin pääsi kesätöihin Finnairin tekniikkaan.
– Se oli nuorelle teekkarille toiveiden täyttymys, että pääsi lentokoneen moottoria rassaamaan. Jälkikäteen kun ajatellaan kaikkia niitä työharjoittelupaikkoja, joissa kävin opiskeluaikoina niin nämä hommat, joissa olin kädet savessa, olivat sitä parasta aikaa.
Ilmailu- ja puolustusteollisuuden parissa työskentelyn kannalta Wallin pitää suurimpana vahvuutenaan pitkäjänteisyyttä – kärsimätön myyntimies ei alalla menesty.
– Puolustusteollisuuden viheliäisin piirre on se, kuinka pitkään yksittäisen kaupan saaminen voi kestää. Voi kestää monta vuotta siitä hetkestä kun jotain on ryhdytty tekemään, siihen että hankintapäätös lopulta tulee. Pitää olla kärsivällinen ja pitkäjänteinen, jotta pystyy keskittymään asioihin, jotka kestävät monta vuotta. Aina lopputulos ei kuitenkaan ole mieleinen. Puolustusalalla pitää kestää myös niitä sateisia päiviä.
– Toisaalta ei voi odottaa montaa vuotta hankintapäätöstä iloitakseen saavutuksesta, vaan pitää nähdä kun kokonaisuuden osa menee maaliin, vaikka ne voivat tuntua pieniltä asioilta suhteessa kokonaisuuteen. Kun on nähnyt vaivaa jonkin asian eteen ja se menee hyvin, niin pitää osata iloita siitä. Tyytyväisyys muodostuu näistä pienistä asioista, sillä isoja kauppoja, joissa voi patsastella polleana, tulee kauhean harvoin. Joskus nämä pieneltä tuntuvat asiat ovat jopa merkityksellisempiä kuin yksi iso kauppa.
– Muistan kun aikanaan toimitimme Redigo-koneita Meksikon merivoimille. Meksikossa sitten hotellihuoneen ikkunasta näin, että tuolla se Redigo lentää. Se fiilis tuntui hienolta. Me teimme sen, me saimme Redigon Meksikonlahden taivaalle lentämään. Myöhemmin löysin YouTubesta ohjaajaoppilaiden tekemiä Top Gun -henkisiä videoita, joissa Redigolla lennettiin meren päällä pitkiä matkoja ja näin, että he todella arvostivat konetta.
Ammatillisesti Wallin kokee olevansa teollisuusihminen, jolle asioiden ajatteleminen teollisesta näkökulmasta on ominaista. Ennen siirtymistä Patria Aviationin liiketoimintajohtajaksi hän on työskennellyt muilla Patrian liiketoiminta-aloilla vastaavissa johtotehtävissä laajentaen tietotaitoaan alalta. Wallin kuitenkin korostaa, ettei hän ole juossut tehtävästä toiseen, vaan on viettänyt samassa tehtävissä useamman vuoden, muttei koskaan yli viittä vuotta.
– Olen lähtökohtaisesti muutoksentekijä, joten tehtäväni ei ole koskaan ollut sellainen, että "hoida tuota tehtävää", vaan tavoitteena on ollut toteuttaa jokin muutos. Se on pitänyt minut aina kaukana kyllästymisestä. Lisäksi olen tarttunut tilaisuuksiin joita vastaan on tullut ja luottanut siihen, että niissä tehtävissä pärjään.
Ulkomailta kokemusta on kertynyt toimitusjohtajan tehtävissä Ruotsissa ja Saksassa sekä Hornet-hävittäjien käyttöönoton aikaan 1990-luvun lopulla projektipäällikkönä Yhdysvalloista.
Hänellä on selvä näkemys siitä, millainen ihminen alalle sopii.
– Ihmisen pitää olla kärsivällinen. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Eräs insinöörieversti aikoinaan sanoi, että se ominaisuus, jota hän ammatillisesti eniten tarvitsee, on kärsivällisyys. Ihmisen luonteen pitää olla sellainen, että ymmärtää asioiden kompleksisuuden, eikä lannistu, jos tulee jokin vastoinkäyminen. Sellaisia ihmisiä tähän myös valikoituu.
Työn vastapainona Wallin viettää aikaa harrastustensa parissa valokuvaamassa, luonnossa liikkumassa ja purjehtimassa.
– Olin jo opiskeluaikoina aktiivinen teekkarien purjehduskerhossa, mutta en teekkarien ilmailukerhossa. Vaikka lähdin opiskelemaan ilmailua ja lentokoneen rakennusta, niin tietoisesti halusin merelle, että voin kokea olevani vapaa vapaa-ajallani. Ylipäätänsä erilaiset ulkoilmaharrastukset, eränkäynti ja musiikki eri muodoissaan ovat olleet tärkeitä. Minulla on aina ollut laaja mielenkiinto erilaisiin asioihin ja lisäksi suuri halu ymmärtää käsiteltävää asiaa syvällisesti.
Tammikuussa Wallin valittiin Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. PIA:n kautta alan yritykset saavat keskustelu- ja yhteistoimintakanavia, mutta sen kautta ei tehdä kaupallista yhteistyötä. Puolustusvoimien hankkeisiin PIA ei osallistu kaupallisena toimijana, vaan jokainen jäsenyritys osallistuu kilpailutuksiin ja kaupallisiin neuvotteluihin PIA:sta riippumattomana.
– Välitämme puolustushankkeisiin liittyvää osaamistamme jäsenyrityksille, jotta yritykset osaavat toimia ja tietävät keneen heidän kannattaa olla yhteydessä, jotta voivat asiaansa viedä eteenpäin. PIA:n vahvuutena on kyky tarjota yhtä yritystä laajempi näkökulma hankkeisiin toimimalla asiantuntijana ja neuvonantajana, vaikka kaupallinen toiminta jää asiakasyrityksen ja hankkivan osapuolen väliseksi, Wallin avaa.
Esimerkkinä PIA:n toiminnasta hän mainitsee vielä yhteydenpidon puolueiden suuntaan, jotta eduskuntapuolueissa ymmärrettäisiin paremmin puolustusteollisuuden tarpeet. Tuore puheenjohtaja on jo ehtinyt kartoittamaan PIA:n kehityskohteita.
– Meidän on oltava näkyvillä kun julkisuudessa käsitellään alaan liittyviä asioita. Näkyville ja aktiivisille kannanotoille alan asioihin on selvästi tilausta.
