Kanerva: kriisinhallintaan osallistumisen lisääminen on hyvä tavoite

Niin hallitusohjelmassa kuin maailmankartallakin povataan lisääntyvää tarvetta kriisinhallinnalle. Suomen kriisinhallintatoiminnan kehittämiseksi tullaan asettamaan parlamentaarinen komitea. Myös puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mielestä kriisinhallintapolitiikan uudelleentarkastelu on hyvä ajatus.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan kysyntä suomalaisten taidoille ja kapasiteetille kansainvälisessä kriisinhallinnassa saattaa hyvinkin lisääntyä tulevina vuosina.

Kanerva pitää Marinin hallitusohjelman aikomusta lisätä Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan hyvänä tavoitteena.

– Tuen sitä ajatusta sinänsä. Mutta siinä täytyy olla resurssien ohjaus aika kohdallaan. Sen täytyy sopia Suomelle ja meidän täytyy kyetä tuomaan siihen lisäarvoa ollessamme osana kansainvälistä yhteisöä, Kanerva painottaa.

Suomen asemasta kansainvälisesti aktiivisena toimijana on Kanervan mukaan hyötyä, sillä kansainvälisissä operaatioissa toimimisesta karttuu Suomelle tärkeää kokemusta. Kriisinhallintatoiminnan lisäämisessä tai vahvistamisessa on hänen mukaansa kuitenkin olemassa tietyt rajat.

– Kriisinhallinta ei voi olla mikään pohjaton kaivo, johon heitetään rahaa itsetarkoituksellisesti. Sen toiminnan täytyy olla hyötytavoitteista itse kriisin- tai konfliktialueen kannalta, ja siitä täytyy olla myös Suomelle tukea.

Lain mukaan suomalaisia joukkoja saa olla kriisinhallintaoperaatioissa kerralla enintään 2000. Sellaiseen lukuun tuskin kuitenkaan koskaan päästään. Tällä hetkellä noin 400 suomalaista osallistuu erinäisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Tarve laajemmille sotilasoperaatioille kansainvälisessä kriisinhallinnassa on muutenkin vähentynyt huomattavasti. Kanervan mukaan suomalaisten toiminta kriisinhallintaoperaatioissa tulee jatkossa olemaan pienimuotoisempaa, kuten koulutus- ja neuvonantotoimintaa.

– Sellaiset Afghanistanin kaltaiset suuret sotilasoperaatiot alkavat olemaan toivottavasti ehkä jo historiaa, Kanerva toteaa.

Turvallisuusfilosofiamme täytyy olla Kanervan mielestä jatkossakin tarkkaa. Suomen maine ja menestys ovat rakentuneet suomalaisten joukkojen laadukkaalle toiminnalle. On siis syytä pitää mielessä Suomen omat kansalliset perustelut myös tulevaisuudessa.

Marinin hallitusohjelmassa sanotaan myös, että Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi asetetaan parlamentaarinen komitea. Sen tarkoitus on laatia kokonaisvaltainen yli hallituskausien ulottuva tavoitelinjaus, joka tehostaa toiminnan vaikuttavuutta ja resurssienkäytön suunnitelmallisuutta sekä varmistaa riittävän osallistumisen.

Kanerva pitää komitean asettamista järkevänä. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä on tärkeää pitää Suomen toiminta ajantasaisena.

– Jos aiomme pitää fiksun maan mainettamme yllä, niin mielestäni tällainen revisiointi on ihan paikallaan. En kuitenkaan näe ajattelussamme mitään radikaalia muutoksen tarvetta.

Kanerva muistuttaa myös, että Suomen osallistuminen ja sen vahvuus ei ole ainoastaan kansallisista päätöksistä kiinni. Suomen on kannettava vastuunsa osana kansainvälistä yhteisöä ja vastattava kriisinhallintatoiminnan tarpeeseen erinäisissä konfliktipesäkkeissä.

– Varmaan tulevassa komiteatyössäkin tullaan katsomaan, että mihin suuntaan kansainväliset kriisit tai konfliktit kehittyvät. Sen mukaan sitten tarkastellaan miten Suomen kannattaisi toimia.