Roope Kariniemi

Paasikivi-seuran järjestämässä vaalipanelissa olivat mukana Paavo Väyrynen(tl.), Jutta Urpilainen (sdp.), Riikka Taivassalo (sin.), Mikko Savola (kesk.), Kari Salmi (rkp.), Tom Packalén (ps.), Krista Mikkonen (vihr.), Teija Makkonen (sit.), Ilkka Kanerva (kok.), Sari Essayah (kd.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).

Kanerva haluaisi kansalaispalveluksen, Arhinmäki ei

Roope Kariniemi

Paasikivi-seura järjesti vaalipaneelin, jonka aiheena oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Keskustelu maanpuolustustahdosta johti myös varusmies- ja kansalaispalveluksen pohtimiseen.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Ilkka Kanerva otti vaalipaneelissa selkeän puoltokannan paitsi kansalaispalvelukselle itsessään, myös sen ajankohtaisuudelle.

– Perustuslaki sanoo, että jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. En ole militarisoimassa naisia asevelvollisiksi, mutta jonkin tyyppinen kansalaispalveluvelvollisuus tulee koko ikäluokalle säätää. Sen tasapainoinen valmistelu tulee olemaan ensi hallituksen keskeisiä hankkeita, Kanerva toteaa.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ei ollut Kanervan kanssa samoilla linjoilla.

– Kansalaispalveluksesta en innostu, vaan pidän yhteiskunnan kannalta parempana, että se aika käytettäisiin esimerkiksi opiskeluun ja ihan normaaliin palkkatyöhön, Arhinmäki sanoo.

Sinisen tulevaisuuden listoilla ehdokkaana oleva Riikka Taivassalo ei puolestaan pidä keskustelua kansalaispalveluksesta kiireellisenä.

– Viimeaikaiset kyselyt siitä, mitä kansalaispalveluksella voidaan saavuttaa, eivät ole kovin imartelevia. Koko järjestelmälle pitää tehdä joku isompi muutos, jota voidaan ajan kanssa miettiä. Tämä ei ole prioriteettilistalla ykkösenä, Taivassalo muotoilee.

 

Keskustelua käytiin myös varusmiespalveluksen ajankohdasta nuoren elämässä sekä sen tuomista mahdollisuuksista. Keskustan Mikko Savola painotti, että varusmiespalvelus on hyvä suorittaa mahdollisimman aikaisin, sillä muuten on suurempi riski sille, että palvelusta ei suorita ollenkaan. RKP:n ehdokas, prikaatikenraali evp. Kari Salmi, väläytti puolestaan palveluksen yhdistämistä jatko-opiskeluihin huomattavasti nykyistä tiiviimmin.

– Voisimme tehdä niin, että palvelukseen tullaan perusopintojen jälkeen 23-24 vuotiaana. Palveluksessa opiskelija voisi myös esimerkiksi tehdä kenttätutkimuksen tai hankkia gradun pohjat. Lisäksi jos ei vaikka ole fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta on jonkin alan tohtori, niin semmoinen hyödyntää maanpuolustusta paljon paremmin kuin palveleminen rivimiehenä, Salmi väläyttää.

Myös kristillisdemokraattien Sari Essayah nosti mielipiteensä esiin koulutuksen näkökulmasta, tosin eri tavalla kuin RKP:n Salmi.

– Ensinnäkin täytyy muistaa, että kansalaispalvelus ei ole millään tavalla asevelvollisuutta korvaava asia. Kutsunnat koko ikäluokalle voisivat olla sellanen tsekkaus tulevaisuuden suunnitelmien suhteen eli millaisia ajatuksia on esimerkiksi koulutuspolun suhteen. Samassa yhteydessä voitaisiin avata mahdollisuutta palvelukselle, Essayah kommentoi.

Eduskuntavaalit järjestetään 14. huhtikuuta.