Kahden eri sukupolven jääkiekkoveskarit

Sinkomies Atte Engren on oiva esimerkki Suomen loistavasta jääkiekkomaalivahtituotannosta. Maajoukkueen vanha luottomaalivahti Jarmo Myllys perkaa suomalaisten veräjänvartioiden menestystä.

Raumalla varttunut Atte Engren päätyi viisivuotiaana Lukon juniorimyllyn mukaan opittuaan luistelemaan. Lukon juniorijoukkueessa ei ollut pysyvää maalivahdin paikkaa. Se oli kiertävä rooli, jonka pelaamisesta Engren nautti.

– Kun olin yhdeksän tai kymmenen vanha, meillä oli ikäkausijoukkue, jossa kysyttiin kuka haluaa pelata maalissa. Nostin käteni ylös eikä siitä ollut paluuta enää muille pelipaikoille, Engren muistelee maalivahtiuransa alkua.

Kuten useimmilla junioreilla, myös Engrenillä oli tärkeitä esikuvia maalivahdin tontilla.

– Oma isoveljeni on yksi esikuvistani. Jarmo Myllys oli siihen aikaan Rauman Lukon veskari, häntä tuli seurattua paljon.

Nuori maalivahti viihtyi jäähallilla tunnista ja päivästä toiseen.

– Kun pääsin koulusta menin jäähallille ja palasin vasta illalla kotiin. Siellä tuli katseltua Lukon jätkien tekemisiä urakalla.

Porin prikaatissa Säkylässä vuonna 2007 asepalveluksen sinkomiehenä suorittanut maalivahti muistelee inttiaikaansa hyvällä.

– Armeija oli ihan mukavaa aikaa. Totta kai alku oli shokki kun kaikki huusivat ja huohottivat, mutta sitten kun toiminta normalisoitui, intti oli hauskaa.

Engren pitää armeijaa erilaisten ihmisten kohtaamispaikkana.

– Monenlaisia sukankuluttajia kyllä löytyy. Minulle on jäänyt ainakin hyvät ja hauskat muistot intistä.

Sinkomiehen tehtävistä huolimatta Engren ei ampunut liiemmin kovat piipussa.

– Enimmäkseen minä kantelin sinkoja. Kevyellä singolla pääsin ampumaan kolme kertaa lautaseinään. Apilasta en saanut ikinä ampua, sillä tykitti eri tyypit.

Nykyään Helsingin IFK:ssa kiekkoileva Engren kävi tiuhaan urheiluvapailla. Kotiuduttaan lupaavasta veskarista kehittyi kivenkova ammattilainen, joka on pelannut uransa aikana Suomen maajoukkueessa, sekä tienannut elantonsa viiden eri maan liigoissa.

Engren on pelannut Suomessa, Ruotsissa, Tsekissä, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa.

Engrenin hienot otteet Turun palloseurassa palkittiin yllätyskutsulla maajoukkueeseen vuonna 2012.

– Maajoukkueeseen pääseminen oli palkinto hyvästä työstä. TPS-vuosien aikaan kutsu tuli aivan puskista. Olin nykyisen vaimoni kanssa lomalla Kroatiassa, kausi oli jo henkisesti lyöty pakettiin. Ajattelin miettiä kesän treeniohjelmaa, kun puhelin pirisi ja Jalosen Jukka soitti ja kysyi, että lähdetkö maajoukkueen mukaan, Engren muistelee.

Engren pelasi harjoitusottelut vakuuttavasti ja nappasi paikan 2012 MM-kisa joukkueesta.

– Niistä kisoista lähtien olin mukana melkeinpä joka turnauksessa seuraavat kolme tai neljä vuotta putkeen. Oli hienoa edustaa Suomea, maalivahti iloitsee.

Ulkomailla pelaaminen ja työskentely ovat olleet molarille hienoja kokemuksia.

– Minulla on etuoikeutettu olo, että olen saanut työskennellä monessa eri maassa ja nähnyt maailmaa, maalivahti tuumii.

Engren on nähnyt erilaisten kulttuurien upeat sekä nurjat puolet.

– Kaikenlaisia kokemuksia on ollut ulkomailla. Muualla on todella erilaista, kuin täällä Suomen lintukodossa. Siihen täytyy vain sopeutua ja mennä eteenpäin. Jääkiekko on meidän yhteinen kieli. Jos kaikesta muusta selviytyy jään ulkopuolella niin jäällä yleensä pärjää ihan hyvin, Engren toteaa.

Suomalainen jääkiekkoilu on vuodesta toiseen tuottanut Atte Engrenin kaltaisia huippumolareita, jotka ovat valloittaneet Pohjois-Amerikan sekä Euroopan kaukalot. Kysyimme Engrenin lapsuuden idolilta, entiseltä huippumaalivahdilta Jarmo Myllykseltä syitä suomalaisveskarien maailmanvalloitukseen jääkiekon saralla.

– Meillä on suomalaista sisua ja hyvät geenit. Meillä on ollut myös vuosikymmenet jo hyvä maalivahtivalmennus. Olemme panostaneet valmennuksessa tähän päivään, mutta yhtälailla tulevaisuuteenkin.

Maalivahtipeli kehittyy vuosi vuodelta vaativammaksi ja suomalaisten on pysyttävä ajanhermoilla.

– Seurataan maailman trendejä. Nykyään maalivahdit käyttävät pitkälti perhostyyliä, mutta tavat voivat muuttua tulevaisuudessa. Jokaisessa maassa panostetaan nykyään enemmän maalivahtivalmennukseen, Myllys tuumii.

Mestarimaalivahti Jarmo Myllys on toiminut myös apuvalmentajana. Hän luotsasi kasvattiseuransa SaPKon Mestiksen mestariksi vuonna 2017.

Junioreita Myllys kehottaa ottamaan oppia esikuviltaan.

– Meillä on huippuveskareita NHL:ssä. Tuukka Raskia ja Pekka Rinnettä seuraamalla saa oppia. Totta kai määrätietoinen harjoittelu tuo aina tulosta, Myllys jatkaa.

Monen molarin innoittajana Myllys pitää esikuvan roolia tärkeänä.

– Esikuvana kartoitat hommaa ja viet lajia eteenpäin. Tehtäviä ei hoideta pelkästään kaukalossa vaan hommat kuuluu hoitaa hyvin myös kaukalon ulkopuolella.