Kadettien juhlaparaati kokosi yhteen eri sukupolvien upseereita
Senaatintorin juhlaparaatissa kunnioitettiin historiaa ja perinteitä. Itsenäisen Suomen kadettikoulutus rakennettiin sata vuotta sitten tyhjästä.
Senaatintori täyttyi perjantaina 1. helmikuuta sotilaallisesta juhlahumusta, kun kadettikoulutuksen 100-vuotiasta historiaa itsenäisessä Suomessa juhlistettiin nykyisten ja entisten kadettien voimin. Perinteikkäällä paraatilla haluttiin juhlistaa upseerikoulutuksen pitkää historiaa ja saavutuksia, mutta samalla myös kunnioittaa entisiä kadettiupseereita ja heidän panostaan.
Erikoisuutena tapahtumassa oli, että paraatin ohimarssiin saivat osallistua kaikki kadettiupseerit omaa kurssiansa edustaen, ja joukossa näkyikin monen sukupolven sotilaita. Juhlallisen paraatin vastaanotti Tuomiokirkon edustalla Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio.
Kadettikoulutuksen alkuvaiheet Suomessa sijoittuvat sisällissodan jälkeiseen aikaan. Ensimmäiset 60 kadettia aloittivat opintonsa 25.1.1919, jolloin itsenäisen Suomen armeija kärsi varsinaisesta upseeripulasta.
– Upseerikoulutusta ei tosiasiallisesti ollut annettu sitten 1900-luvun alkuvuosien. Palveluksessa ollut upseeristo oli saanut koulutuksensa erilaisina pikakursseina esimerkiksi Haminan kadettikoulussa tsaarin armeijan tarpeisiin, jääkärinä Saksassa tai muualla Euroopassa, muistutti kenraalimajuri Kallio puheessaan.
Systeemaattinen koulutustyö kantoi kuitenkin hedelmää, ja upseeripula alkoi taittua. Kadettikoulutuksen tasoa jouduttiin toden teolla mittaamaan talvi- ja jatkosodassa, jossa kaatui yhteensä 465 kadettiupseeria. Juhlatilaisuudessa korostettiin erityisesti heidän panostaan.
Kadettien paraativarustukseen kuuluu myös miekka.
Paraatia oli paikan päällä seuraamassa myös paljon siviiliyleisöä. Yksi heistä oli helsinkiläinen Terho Rokka.
– Tulin paikalle, sillä poikani Petteri Rokka on eversti ja mukana juhlallisuuksissa. Hänkin on aikoinaan suorittanut kadettikoulun, ja on nykyään jo reservissä, Rokka kertoo.
Kysyttäessä miehen omasta varusmiespalveluksesta mieleen tulee mukavia muistoja.
– Suoritin palvelukseni ilmavoimissa 1950-luvun jälkipuoliskolla, joten siitä on jo vähän aikaa. Kävin lentoupseerikurssin, ja pääsimme tietysti myös lentämään. Siihen aikaan meidän paras kone oli Vihuri, ja silläkin pääsi lentämään, jos oli opettaja mukana, Rokka muistelee.
Suomen ilmavoimat käytti vuosina 1953 –1959 Valmet Vihuri -nimistä kaksipaikkaista harjoitushävittäjää.
