Jalat maassa hävittäjien keskellä
Helsingin ilmatorjuntarykmentti vie koulutustaan eteenpäin Ruska 19 -harjoituksen kyljessä.
Helsingin ilmatorjuntarykmentti toimeenpani taisteluharjoituksen Lohtajan harjoitusalueella keskellä Ruska 19 -harjoitusta. Harjoituksessa painotetaan varusmiesten nousujohteista koulutusta, yksikkökohtaista taistelutekniikkaa, sekä yhteistä ilmapuolustusta. Rykmentti toimii Ruskan osalta yhteistyössä ilmavoimien sinisen, puolustavan osapuolen kanssa.
– Muita harjoituskokonaisuuksia voisimme harjoitella missä tahansa, mutta yhteinen ilmapuolustus onnistuu parhaiten täällä. Sitä kautta joukkomme on pakotettu toimimaan yhteistyössä rykmentin sisällä, mutta myös Ruska 19 -harjoituksen muiden toimijoiden kanssa, valaisee harjoituksen komentaja, everstiluutnantti Mano-Mikael Nokelainen.
Iso rooli yhteistyössä keskittyy ilmatorjunnassa teknisesti haastavien johtamisyhteyksien puolelle. Harjoituksessa keskitytäänkin onnistuneeseen johtamisjärjestelmien pystyyn saattamiseen.
– Johtamisyhteydet ovat entistä joustavammassa käytössä. Ilmavoimien kanssa yhteistoimintaan meillä on henkilökunnan puolelta vahvat ja harjoitellut rutiinit, mutta varusmiehille se kaikki näyttäytyy uutena, avaa Nokelainen.
Ruska 19 on ilmavoimien isoin harjoitus hävittäjämäärään nähden koko vuonna. Ilmatorjunta toimii yhteistyössä puolustavan osapuolen lähes kahdenkymmenen koneen kanssa, kun taas vastapuolelta löytyy vielä vähän enemmän.
– Ilmatorjunta on yksi ilmapuolustuksen osa-alue ja sen osallistuminen Ruska 19 -harjoitukseen tuo lisäelementin myös ilmavoimiin. Meidän kannalta tämä on tilaisuus harjoitella lähes viidenkymmenen hävittäjän kanssa, mikä on ainutlaatuinen mahdollisuus Suomessa. Esimerkiksi tutkaoperaattorit eivät pääsisi näkemään tällaista konemäärää koskaan, selvittää Nokelainen.
– Haasteena tässä on se, mihin tämä asettuu koulutuksemme näkökulmasta. Joukkomme eivät ole vielä koulutuksen vaiheessa, jossa he olisivat täysin valmiita. Hyödynnämme kuitenkin kaiken sen lentotoiminnan, mitä täällä tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla, vieden joukkoja kuitenkin koulutus edellä eteenpäin.
Kokelas Kanerva johtaa Helsingin ilmatorjuntarykmentin huoltojaosta.
Ruska eroaa ilmapuolustuksen kannalta simulaattoriharjoittelusta. Simulaattoreiden kanssa treenatessa lennot ja skenaariot ovat ennalta suunniteltuja ja puolustus tietää lennon parametrejä. Ruskassa yksi pääpainoista onkin valmiuden ylläpito, kun ei tiedetä milloin vihollinen tulee, mistä se tulee tai tuleeko se ollenkaan.
– Jatkuvat lennot tuovat tilanteen mukaista toimintaa ja todentuntua, minulta on moneen kertaan kysyttykin, että pitääkö nyt sitten lähteä ampumaan ilmaa, kertoo upseerikokelas Minna Kanerva.
– Hommat ovat ainakin huomattavasti mielenkiintosempia. Pääsee itse tekemään päätöksiä ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Alkuun meidän huoltojaoksella oli ongelmia kaiken tullessa uutena varusmiehillemme, mutta toiminta on nyt ollut jatkuvasti nousujohteista. Viimeiset pari päivää olen erittäin tyytyväinen toimintaamme.
– Täällä on toiminut tosi hyvin käskynjako. Kun antaa selkeitä käskyjä ryhmänjohtajille, ne menevät hyvin eteenpäin ja hommat toimivat. Tämä rooli on huomattavasti helpompaa suorittaa kuin Haminassa kurssilla vertaisjohtaminen, kommentoi Kanerva.
Tavallisesti varusmiehet pääsevät harjoittelemaan hävittäjien kanssa palveluksensa aikana vähintään kerran valtakunnallisessa ilmapuolustusharjoituksessa. Tälle saapumiserälle harjoituksia koneiden kanssa tulee kuitenkin jopa kolme.
– Ilmatorjuntajoukoille kohdennettu maalitoiminta tulee ensi harjoituksessa marraskuussa. Nämä lennot tulevat olemaan koulutuksemme kohokohta tänä vuonna. Uskoisin, että tämän saapumiserän suorituskyky tulee olemaan erittäin korkealla tasolla, jatkaa Nokelainen.
