IS:n ja Ylen päätoimittajat: ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aihe medialle
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n järjestämän perinteisen journalistiseminaarin yhdeksi mielenkiintoiseksi aiheeksi nousi keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikan medianäkyvyydestä. Seminaari kokosi jälleen täyden salin toimittajia keskustelemaan eri maanpuolustukseen liittyvistä teemoista.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan medianäkyvyyttä käsiteltiin 17. joulukuuta MTS:n järjestämässä journalistiseminaarissa.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikka näkyy aiheena mediassa – ja isosti, korosti Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.
Seminaarissa todettiin uutisoinnin myös kasvaneen merkittävästi viimeisien vuosien aikana. Syyksi tähän esitettiin yksinkertaisesti suomalaisten kiinnostusta aihetta kohtaan.
– Krimin valtaus ja Ukrainan sota olivat käännekohtia tähän aihepiiriin liittyvien uutisten ja muiden sisältöjen uutisoinnin lisääntymiseen, painotti Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen.
Appelsinin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nykyään poikkeuksellisen kiinnostavaa ja tapahtumarikasta. Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen paljon on ehtinyt tapahtua: Yhdysvaltoihin on valittu presidentiksi voimakkaita mielipiteitä herättävä Donald Trump ja Vladimir Putinin johtaman Venäjän arvaamattomuus kansainvälisillä kentillä on jatkunut.
Appelsin nosti kiinnostavaksi myös eräänlaiselta kaksilla rattailla ajamiselta näyttävän Suomen ulkopolitiikan.
– Suomi on lännen leirissä EU:n pakotteiden takia, jonka lisäksi Suomi harjoittelee mm. Naton kanssa, mutta yhtä aikaa haluaa pitää avoimet ja läheiset suhteet Venäjää, Appelsin sanoi.
Venäjä kiinnostaa suomalaisia Jokisen mielestä aina. Hän pohti kuinka paljon se perustuu juuri pelon tunteeseen ja Venäjän mahdolliseen uhkaan.
– Väitän, että aika paljon, Jokinen linjasi.
Teemana ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskettaa ja linkittyy yhä laajemmin moniin aiheisiin. Tästä esimerkkinä molemmat päätoimittajat nostivat ilmastonmuutoksen.
– Ilmastonmuutos, jos jokin on turvallisuuspolitiikkaa, Jokinen määritteli.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkökulma on jäänyt ilmastonmuutoksen osalta liian vähälle huomiolle mediassa, Appelsin alleviivasi.
Jokisen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei myöskään käsitellä mediassa enää samalla tavalla kuin ennen.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puhuminen oli aiemmin tiettyjen ihmisen etuoikeus. Se oli yleensä tarkkaan suunniteltua puhetta, Jokinen kertoi.
Positiivisena kehityssuuntana Jokinen nostaa Suomen Nato suhteesta jankkaamisen päättyminen.
– Suomi on nyt valinnut tiensä ja Nato-jäsenyys ei ole näköpiirissä. Syvennämme kuitenkin vauhdikkaasti yhteistyötä lännen kanssa, Jokinen havainnoi.
Median perustehtävän kerrottiin olevan tärkeimpien ja kiinnostavien uusien asioiden kertominen kansalle mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman oikein.
– Journalismin laatua mitataan sillä kuinka hyvin pystytään kertomaan mitä uutisoinnin aiheena olevat tapahtumat merkitsevät, Jokinen totesi.
Median pitää hänen mukaansa myös kaivaa taustoja poliitikkojen ulostuloihin. Tästä esimerkkinä Jokinen Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisen yhteistyön, jonka sanotaan olevan paljon syvempää kuin luullaan.
– Meidän pitää esittää kysymyksiä kuten mitä se oletettua syvempi puolustusyhteistyö on vai onko tavoitteena vain viestiä, että puolustusyhteistyö on syvempää kuin se oikeasti on, jotta olisimme pelottavampia muille toimijoille, Jokinen pohti.