Alun perin Matti Mattssonin piti aloittaa varusmiespalveus puolustusvoimien Urheilukoulussa jo syksyllä 2013. Vain muutamaa kuukautta ennen palvelukseenastumispäivää tapahtui kuitenkin sellaista, mikä sai miehen pyörtämään päätöksensä.
Elokuun alussa vuonna 2013 Mattsson ui Barcelonan MM-kisojen 200 metrin rintauinnin välierässä uuden Suomen ennätyksen. Samalla hänestä tuli ensimmäinen suomalaisuimari MM-kisojen finaalissa kymmeneen vuoteen.
Suomalaisen uintiyleisön pitkä odotus palkittiin lopulta upealla tavalla, kun neljän altaanmitan ja kolmen käännöksen jälkeen Mattsson onnistui kurottamaan MM-pronssille. Juhlahuuman keskellä uimari päätti satsata kaikkensa kolmen vuoden päässä häämöttäneisiin Rion olympialaisiin. Varusmiespalvelus sai jäädä toistaiseksi.
Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Mattsson istuu Helsingissä Mäkelänrinteen uintikeskuksen kahviossa. Takana on hieman tavallista kevyempi, puolitoista tuntia kestänyt allastreeni.
– Ihan kohtalaisen hyvin meni tänään siihen nähden, ettei ole montaa tuntia unta alla, Mattsson arvioi.
Unettomuuden syy on edellisen yön päivystysvuorossa kasarmilla. Mattsson on vihdoin löytänyt sopivan sauman suorittaa varusmiespalvelus urheilu-uransa tiimellyksessä.
Vaikka treenin jälkeen väsyttäisi, palvelus Urheilukoulussa takaa sen, ettei Mattssonilla ole aikaa ummistaa silmiään. Mäkelänrinteen altailta matka jatkuu Santahaminaan, jossa iltapäivä on varattu tiedustelukoulutukseen. Illalla Mattsson on vielä suunnitellut menevänsä kuntosalille.
Mattsson ei kuitenkaan koe, että harjoittelun ja sotilaskoulutuksen yhdistelmä olisi liian raskasta Urheilukoulun huippukuntoisille urheilijoille.
– Jos on yksikössä illalla kuuden ja puoli kahdeksan välillä, niin kyllä siellä aika hiljaista on, kun porukka lähtee treenaamaan.
Palvelus Urheilukoulussa tarkoittaa useimpien osalta johtajakoulutusta ja 347 päivän palvelusaikaa. Urheilija voidaan kuitenkin tarvittaessa kouluttaa myös miehistötehtävään, mikäli se on uran kannalta oleellista. Mattsson pääsekin jatkamaan normaalia urheilijan arkeaan jo 165 palveluspäivän jälkeen.
Urheilu-uralle aiheutuvien haittojen kannalta siviilipalvelukseen hakeutuminen olisi voinut olla varusmiespalveluksen suorittamista järkevämpää. Tätä vaihtoehtoa Mattsson ei kuitenkaan edes harkinnut missään vaiheessa.
– Olen sen verran isänmaallinen, että haluan suorittaa asevelvollisuuden ja kantaa oman korteni kekoon, Mattsson perustelee.
Lisäksi Mattsson uskoo, ettei varusmiespalvelus aiheuta pelkkää harmia uinnille.
– Toivon, että tästä olisi jotain hyötyäkin. Sillä tavalla se täytyy ainakin ajatella. Varmaan puolet vähemmän tulee treenattua altaassa, mutta kunto pysyy kuitenkin yllä. Tämä oli tällainen tiedostettu välihomma Rion olympialaisten jälkeen.
Niin, se Rio.
Olympialaiset eivät sujuneet Mattssonin osalta suunnitelmien mukaan. Uimari jäi päämatkallaan 200 metrin rintauinnissa välierien viimeiseksi, mikä tarkoitti lopputuloksissa sijaa 16.
Mattsson on kuitenkin jo toipunut Rion pettymyksestä. Vuoden alussa hän aloitti täysipäiväisen yhteistyön uuden valmentajansa Eetu Karvosen kanssa.
– Lähdettiin heti vetämään treenejä paljon kovempaa. Myös tekniikkaa on hiottu valtavasti, että se (uintitekniikka) onnistuisi ihan täydellisesti, Mattsson avaa.
Mattssonin kauden päätähtäin on kesän MM-kisoissa Unkarissa. Konkreettisia tulostavoitteita hän ei kuitenkaan ole asettanut. Myös pidemmän tähtäimen suunnitelmat uran suhteet ovat toistaiseksi arvoitus.
– Mennään vuosi kerrallaan, mutta eihän siihen Tokioonkaan ole enää kuin kolme ja puoli vuotta aikaa, Mattsson pohtii.
Varusmiespalveluksen ohella Mattssonin huomiota uran jatkon suunnittelulta on vienyt myös muutos siviilisäädyssä. Mattsson avioitui pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa viime uudenvuodenaattona. Siis kesken varusmiespalveluksen.
– Se oli hyvä hetki. Sen päivän ainakin muistaa. Yksikössä kaikki ovat onnitelleet kapteenia myöten, Mattsson kertoo.
Mattsson ei kuitenkaan antanut häiden häiritä harjoitteluaan. Kun juhlat loppuivat, oli uimari jo seuraavana aamuna palannut altaaseen. Jatkuva harjoittelu onkin välttämätöntä, jos Mattsson aikoo seistä sanojensa takana. Vaikka hänellä ei olekaan konkreettisia tulostavoitteita, lukee Mattssonin verkkosivuilla: "Tavoitteeni on olla maailman paras lähivuosina 200 metrin rintauinnissa."
– Eiks kaikki urheilijat tavoittele aina huippua? Niinhän se menee. Minulla puuttuu vähän reilu sekunti maailmanennätyksestä, Mattsson toteaa.