Porin prikaatin sotakoiraosaston tehtävänä on vastata sotakoirapalveluiden tuottamisesta puolustusvoimiin kaikkiin puolustushaaroihin maa-, meri- ja ilmavoimiin.
– Koko toiminta on nykyisellään keskitetty tänne Porin prikaatiin maavoimiin, mainitsee Porin prikaatin sotakoiraosaston johtaja, yliluutnantti Petteri Halme.
Ensimmäisenä tehtävänä on peruskouluttaa kaikki palkattuun henkilöstöön kuuluvat koiranohjaajat joukko-osastojen tilausten mukaan.
– Meidän tehtävänämme on pennun hankkimisesta lähtien tuottaa tilaavalle joukko-osastolle suoritekyky, Halme alleviivaa.
Koulutus toteutetaan Porin prikaatissa Niinisalossa, jonne ohjaajat tulevat koiriensa kanssa kursseille.
Toisena tehtävänään sotakoiraosastolla annetaan varusmiehille sotakoiranohjaaja koulutusta. Varusmiehillä on mahdollisuus kouluttautua sotakoiranohjaajiksi Porin ja Kainuun Prikaateissa.
– Me koulutetaan koiranohjaajia, joista suurin osa koulutetaan jälkikoiranohjaajiksi sotilaspoliisikomppanioita varten, Halme tähdentää.
Joka saapumiserästä Porin prikaatissa koulutetaan yhteensä 16 sotakoiranohjaajaa.
– Tämä koostuu 12 miehistötehtävissä 255 vuorokautta palvelevista ja neljästä 347 vuorokautta palvelevista ryhmänjohtajista, Halme selvittää.
Ryhmänjohtajat käyvät aliupseerikurssin yleensä tiedustelu- tai sotilaspoliisilinjalla. Kainuun prikaatissa puolestaan koulutetaan noin puolet vähemmän varusmiehiä kuin Porin prikaatissa.
Vuosien saatossa puolustusvoimissa käytettävien koirien määrä on vähentynyt merkittävästi.
– Kolmessa kymmenessä vuodessa käytettävien koirien määrä on puolittunut, Halme kiteyttää.
Nykyään panostetaan laatuun massan sijaan. Nykyään eläimen hajuaistista otetaan enemmän irti, kun suoritekykyvaatimukset ovat korkeampia. Käytännössä tämä toteutetaan niin, ohjaaja ja koira pari lähtevät aivan pennusta liikkeelle.
– Ohjaajahan ei tietysti ole pentu, mutta aloittelija kuitenkin pois lukien sellaiset henkilöt, joilla on menossa toinen tai kolmas koira, Halme naurahtaa.
Koirien tehtäväkenttä on myös kokenut viime vuosien aikana,
– Tänä päivänä koirien käyttökirjo on laajempi ja suoritekyky mikä me saadaan koirasta irti on paljon monipuolisempi, Halme alleviivaa.
Koiria puolustusvoimissa on kokonaisuudessaan tällä hetkellä noin 140, joista 25 asustavat Porin prikaatissa.
– Käytettävistä koiraroduilta yleisimmät ovat saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira ja labradorinnoutaja, Halme avaa.
Erikoisetsintäkoirina käytetään myös esimerkiksi joitain terrieri rotuja, jotka ovat erikoistuneita esimerkiksi huumeiden tai räjähteiden etsintään.
– Rannikkoprikaatissa meillä on myös yksi metsästyslinjan kultainennoutaja, Halme lisää.
Sotakoirien tehtävät eivät kriisitilanteessa poikkea rauhanajan tehtävistä lainkaan.
– Meillä on edelleen jälki- ja partiokoirat, joiden suoritteita tullaan samalla tavalla käyttämään myös mahdollisissa poikkeusoloissa, Halme nostaa esille.
Partiokoirat ovat koulutettuja henkilönetisintään, voimankäyttöön ja jäljestämiseen. Ne ovat sotilaspoliisin perustyökalu työssään.
– Lisäksi joillekin koirille voidaan kouluttaa erikoisetsintäominaisuus. Silloin puhutaan kombikoirista, jotka ovat partiokoiria, joilla on koulutus esimerkiksi huumausaineiden tunnistamiseen tai räjähteiden etsintään, Halme tähdentää.
Perustoiminnan lisäksi sotakoiraosasto osallistuu NORDEFCOon, joka on yhteispohjoismainen koulutusyhteistyö. Käytännössä se tarkoittaa kerran vuodessa järjestettävää kahden viikon koiranohjaajakurssi yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa.
– Kurssi järjestetään kiertävänä eri pohjoismaiden välillä, Halme korostaa.
Pohjoismaiden kesken sotakoiraosastoilla on melko samankaltaiset suoritekykyvaatimukset, joka mahdollistaa yhteistyön eri maiden välillä.
– Mahdollisessa kansainvälisessä operaatiossa meillä on kyky toimia ristiin ja toistemme kanssa, Halme kiittelee.
Sotakoiranohjaajien koulutuspäivään osallistuttaessa iloisilta haukuilta ei voi välttyä.
– Päivän ohjelma on sellainen, että aamulla harjoitellaan sotilaspoliisipartion ja -ryhmän toimintaa rakennuksessa ja sisälle menoissa, kun iltapäivällä puolestaan koulutetaan koirallista toimintaa, kertoo kouluttaja, ylikersantti Jari Ikonen.
Koirallinen toiminta on tällä kertaa henkilön etsintää. Tällä kertaa ei ollenkaan harjoitella taistelutilanteita.
– Tämä on osalle ihan uutta, jonka vuoksi emme harjoittele taistelutilanteita, Ikonen selventää.
Koulutuksen perusperiaatteena on se, että taistelija koulutetaan ensin käyttämään koiraa, ja kun koiran hallinta on riittävällä tasolla liitetään koulutukseen sotilaallinen toiminta koiran kanssa.
6-vuotiaan saksanpaimenkoira Källin kanssa harjoitteleva jääkäri Aino-Liisa Rasku kertoo sotakoiranohjaajana palveluksen suorittamisen olleen oikea päätös.
– Parasta tässä tehtävässä on ehdottomasti oma koira ja sen kanssa tekeminen, Rasku pohtii.
Rasku haluaa myös korostaa, että ennen palvelusta hänellä ei ollut koiran kouluttamiskokemusta.
– Omalla esimerkillänikin haluan muistuttaa, että mitään tiettyjä vaatimuksia koiran kouluttamisesta tai koirista ylipäätänsä ei tähän tehtävään ole, Rasku toteaa.
Tässä on todellinen palvelustehtävä kaikille koiraihmisille!
