Pauli Urmas

Baltic Shield 2018 -harjoitukseen osallistuu niin suomalaisia kuin virolaisia aluksia ja sotilaita.

Harjoitusyhteistyö Viron kanssa edesauttaa Suomen puolustusta

Elias Hirvikoski

Käynnissä oleva Baltic Shield 2018 on harjoitus, joka parantaa Suomen puolustusvalmiutta. Suomen ja Viron merivoimien yhteisharjoitus kehittää ja pitää yllä kahdenvälistä yhteistyötä.

Suomen ja Viron merivoimat harjoittelevat 1.–11. lokakuuta välisellä ajalla Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Baltic Shield 2018 on harjoitus, joka kehittää Suomen kansallista puolustusta ja yhteistyötä Viron kanssa.

Merivoimat ovat harjoittaneet kahdenvälistä yhteistyötä Saaristomerellä ja Suomenlahdella miinantorjunta- ja laivastotykistöharjoitusten merkeissä jo 1990-luvulta lähtien. Baltic Shield 2018 -harjoitus sijoittuu niin Suomen, Viron kuin kansainvälisillekin merialueille Hankoniemen ja Tallinnan edustalle.

Harjoitus jakaantuu kahteen vaiheeseen, josta Suomen osuuden johtaa Rannikkolaivaston 4. Miinantorjuntalaivueen komentaja, komentaja Mika Raunu. Ensimmäisessä vaiheessa laivastotykistöammunnat toteutetaan Suomen alueella ja kansainvälisellä alueella. Toisessa vaiheessa keskitytään miinantorjuntaharjoituksiin Viron alueella. Molemmat vaiheet toteutetaan harjoituksiin kuuluvan 11 päivän aikana.

– Tämän harjoituksen tarkoitus on harjoittaa puolustusvoimien päätehtävässä tarvittavaa miinantorjunta- ja laivastotykistötoimintaa, Raunu kommentoi.

Harjoitus ei rajaannu pelkästään meritoimintaan.

– Näihin 11 päivään mahtuu laivatykistöammuntoja, miinantorjunnan harjoittelua, merenkulun ja suojapalvelun, eli esimerkiksi tulipaloihin liittyvän toiminnan harjoittelua. Lisäksi on ilmapuolustusharjoituksia, eli harjoitellaan toimintaa helikopterin kanssa, Raunu selventää harjoituksen ohjelmaa.

Baltic Shield 2018 -harjoitukseen osallistuu varusmiehiä niin Suomesta kuin Virosta. Suomesta harjoitukseen osallistuu noin 90 merisotilasta, joista varusmiehiä on lähes puolet. Virolaisia harjoituksessa on hieman vähemmän: 70 sotilasta, joista 20 varusmiehiä. Raunu toteaa varusmiesten harjaantuvan toimimaan omissa tehtävissään harjoituksessa.

Suomalaisista aluksista harjoitukseen osallistuu miinantorjunta-alukset MHC Purunpää ja MHC Vahterpää sekä miinalautta MLI Porkkala. Virolaisia aluksia harjoituksessa on kaksi: ENS Wambola ja ENS Ugandi.

– Suomalaisille aluksille harjoitus tuottaa valmiuksia nimenomaan puolustusvoimien päätehtävään. Tällä ei tavoitella mitään kansainvälisen kriisinhallinnan tai vastaavan parantamista vaan pyritään kehittymään meidän tärkeimmässä tehtävässä eli Suomen puolustamisessa, Raunu selittää suomalaisten alusten roolia harjoituksessa.