Jussi Pohjavirta

EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen painottaa jäsenmaiden aktiivisuutta puolustusyhteistyöhön osallistumisessa.

EU:ssa tavoitellaan kustannustehokkaampaa yhteistyötä

Aleksi Olin

Euroopan unioni pyrkii tulevaisuudessa kilpailemaan puolustusteollisuudessa yhteisillä investoinneilla, joista mahdollisimman moni hyötyisi.

EU-jäsenmaat ovat pyrkineet viime vuosina tiivistämään Euroopan unionin yhteistyötä. Avuksi on pyydetty myös Euroopan komission tukea. Lähtökohtaisesti Euroopan sotilaallinen yhteistyö on kuitenkin jäsenmaiden välistä.
– Tavoitteena turvallisuuden ja puolustusyhteistyön edistämisessä on Euroopan unionin toiminta- ja ennakointikyvyn vahvistaminen muun muassa jatkamalla strategista keskustelua turvallisuuden ja puolustuksen alalla, kehittämällä siihen liittyviä rakenteita ja rahoitusta sekä varmistamalla EU:n puolustusaloitteiden keskinäinen johdonmukaisuus, sanoo komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, joka puhui EU:n komission kansalaiskeskustelussa kesäkuussa Helsingissä.
– Puolustuspolitiikka kuuluu jäsenmaiden ensisijaiseen vastuuseen, joten yhteinen puolustuspolitiikka on verrattain uutta Euroopassa. Euroopan komissio ei pysty puuttumaan kovinkaan paljoa jäsenmaiden omaan puolustukseen, elleivät jäsenmaat itse ole aktiivisia yhteisen puolustuspolitiikan saralla, Katainen totesi.
EU:n puolustusyhteistyö ei ole kovin uutta. Unioni on kuitenkin nyt päässyt uuteen dynaamiseen vaiheeseen, jossa puolustusyhteistyötä pyritään kehittämään niin EU:n sisäisesti kuin myös jäsenmaiden välillä.

Puolustusyhteistyö perustuu pääosin kahteen linjaukseen, joista toinen on EU:n operatiivisen toiminnan kehittäminen eli reagoiminen kriiseihin sotilaallisesti rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa kriisien ehkäisyä ja levittäytymistä Eurooppaan.
– Tämä näkyy esimerkiksi Afrikassa, jossa ollaan yhdessä EU:n siviilitoimijoiden ja muiden kansallisten yhteistyökumppaneiden avulla tukemassa hauraiden valtioiden turvallisuusrakenteiden kehittämistä. Operatiivisella puolella täytyy myös varautua siihen, että EU kykenee reagoimaan kriiseihin Euroopan alueen ulkopuolella voimakkaammin, jos on tarve, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen sotilasesikunnasta sanoo.
Tämä kytkeytyy toiseen isoon päälinjaukseen, joka on sotilaallisten voimavarojen kehittäminen. Voimavarojen eli toisin sanoen materiaalisen puolen tavoitteena on parantaa maiden välisten suorituskykyjen kehittämistä ja identifiointia EU:n käyttöön.

Puolustukselliset hankkeet ovatkin tähän saakka olleet pääosin kansallisia. Puolustussektorilla hankkeista 80 prosenttia on kansallisia ja puolustustutkimuksessa luku on 90 prosenttia. Myös suorituskykyjen kehittäminen on tällä hetkellä pääosin kansallista.
– Hukkaamme rahaa tekemällä asioita yksin, kun pystyisimme saamaan enemmän turvallisuutta tekemällä yhdessä, Katainen kommentoi rahoitusta.
Tämän muuttamiseksi komissiolla on aloitteita muun muassa yhteisistä puolustusrahastoista. Komissio on aloittanut pilottihankkeita rahoittamalla jäsenmaiden yhteisiä puolustustutkimushankkeita, jotta yhdessä toimivat maat voivat hakea rahoitusta yhteiseen puolustustutkimukseen.
Komission avulla pyritään tarjoamaan taloudellisia houkuttimia jäsenmaille löytää monenkeskeisiä projekteja, joissa voi panostaa sellaisiin suorituskykyihin, joita EU:lta puuttuu tai joita tarvitaan sotilaallisiin operaatioihin.
– Jäsenmaiden kesken on sovittu kunniahimoisimmista tavoitteista, joilla päästään pysyviin rakenteellisiin muutoksiin puolustusyhteistyössä. Eli jäsenmaat sitoutuvat kehittämään sotilaallisia voimavaroja yhteiseen käyttöön, Pulkkinen selventää.

EU:n isot tavoitteet normitetaan ja johdetaan yhteisistä päätöksistä, eli kuinka paljon tai minkä tyyppisiä vaatimuksia joukko- ja suorituskykytavoitteille annetaan. Jäsenmaat ovat hyväksyneet vuosittaisen arviointiprosessin, jossa ollaan valmiita kertomaan yhä enemmän puolustussuunnittelusta. Tällä tarkoitetaan lähinnä juuri materiaalihankintoja, joiden tukemiseksi komission pilottihankkeet rahoituspuolella ovat tärkeitä. Rahoitukset ja maiden välinen avoimuus edistävät tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Maiden kapasiteetit vaikuttaa yksin ovat jo olemassa, mutta tällä hetkellä töitä täytyy tehdä myös yhteisten ja kansallisten suorituskykypuutteiden täyttämiseksi. Teolliset tarpeet eivät ole pelkästään sotilaallisia, vaan puolustusteollisuutta pyritään tulevien vuosien saatossa kehittämään siten, että se ei olisi niin hajautunutta ja siitä hyötyisi mahdollisimman moni.
Tarkoituksena on tehdä kustannustehokkaampia puolustusinvestointeja. Samalla lisääntyisi myös EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyky, kun tuotettaisiin enemmän laatua vähemmällä välinemäärällä.
– Sen sijaan, että olisi olemassa 7–8 erilaista taistelupanssarivaunua, tai useita erilaisia rynnäkkökivääreitä, niin panostettaisiin kustannustehokkaampaan tapaan tuottaa materiaalia, Pulkkinen havainnollistaa.