EU:n Atalanta-operaatio aloitettiin vuonna 2008 turvamaan avustuskuljetuksia sekä muuta vesiliikennettä Adeninlahdella ja Intian valtamerellä. Somalia kärsi sisällissodasta ja nälänhädästä, jota oli pyritty lieventämään esimerkiksi YK:n avustuskuljetuksilla. Kuljetukset, kuten muukin alueen meriliikenne, olivat kuitenkin joutuneet merirosvojen hyökkäysten kohteiksi.
Aluksi Suomi osallistui operaatioon vain esikuntaupseereilla. Vuonna 2010 tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päätti puolustusvoimien osallistumisesta operaatioon alusyksiköllä. Miinalaiva Pohjanmaan pitkä ja kunniakas ura oli saamassa uuden virstanpylvään: se päätettiin lähettää kauas Adeninlahdelle, Somalian rannikolle.
Suomalaisia sotilaita ei lähetetä kriisinhallintaoperaatioihin huvin vuoksi. Kriisinhallintajoukon komentajan ja miinalaiva Pohjanmaan päällikön, komentaja Mika Raunun mukaan Atalanta-operaatiolla oli suora vaikutus myös suomalaisten jokapäiväiseen elämään.
– Suomi on tuonnin ja viennin kautta riippuvainen toimivista meriyhteyksistä. Valtaosa hyödykkeistä valmistetaan Aasiassa, ja ne tulevat Euroopan markkinoille Afrikan sarven ohittaen. Meillä on hyvin suora taloudellinen yhteys tilanteeseen. Merirosvous vaikutti kustannuksiin, ja maksaja on aina tuotteen ostava kuluttaja.
Afrikkaan annetun materiaaliavun perille menemisestä oli toisaalta ollut epävarmuutta, joten operaatiolla oli myös humanitaarista tilausta. Kuljetuksia suojaamalla varmistettiin, että YK:n avustuskuljetukset menevät perille eivätkä joudu rikollisiin käsiin ainakaan merellä.
Miinalaiva Pohjanmaa turvasi noin kolmen kuukauden ajan avustuskuljetuksia Mogadishun ja Keniassa sijaitsevan Mombasan välillä. Myös kauppameriliikennettä suojattiin runsaasti ympäri Adeninlahtea. Alus oli pisimmillään merellä 26 vuorokautta yhtäjaksoisesti.
Atalanta-operaatio oli ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio, jonka johtaminen käskettiin Suomessa merivoimille. Merivoimien henkilöstöä oli osallistunut kriisinhallintaan jo aiemmin, mutta nyt kyseessä oli ehta merioperaatio.
– Oli luontevaa, että merivoimat johti operaatiota kansallisesti. Johtaminen ei ollut pyörän keksimistä uudelleen: meillä on pienet puolustusvoimat, joten totta kai hyödynsimme kriisinhallinnan 60-vuotisia kokemuksia, komentaja Mika Raunu kertoo.
Yli 20 suojatun avustuskuljetuksen jälkeen Pohjanmaa palasi toukokuussa lähtöpisteeseensä Upinniemeen. Atalanta-operaatio ei loppunut, vaan jatkuu yhä – Suomi on vieläkin aktiivinen operaatiossa esikuntaupseerien kautta. Laaja sotilaallinen läsnäolo päättyi kuitenkin Pohjanmaan kiinnittyessä Upinniemen laituriin toukokuussa 2011.
Atalanta-operaatio on ollut onnistunut. Operaation myötä merirosvous Somalian rannikolla on käytännössä loppunut. Avustuskuljetuksia ei ryöstetä, ja aasialaiset hyödykkeet pääsevät Eurooppaan.
Hyötyjinä eivät kuitenkaan olleet pelkästään somalialaiset kalastajat ja suomalaiset shoppailijat. Nyt, viiden vuoden jälkeen, myös puolustusvoimien operaatiosta saamat opit erottuvat selkeästi.
Atalanta-operaatio oli ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio, jonka johtaminen käskettiin Suomessa merivoimille.
Merivoimien aluksen suorituskyvyn mittaus on pitkä prosessi. Kun päätös aluksen tai joukon sijoittamisesta kansainväliseen joukkolistaukseen ja valmiustehtävään tehdään, pelkästään evaluointiprosessi harjoituksineen vie yleensä kaksi vuotta. Merivoimien operaatiopäällikön, kommodori Olavi Jantusen mukaan Atalanta-operaation ansiosta merivoimien suorituskykyä saatiin mitattua tehokkaasti tositilanteessa ja osana kansainvälistä joukkorakennetta.
– Kun mennään operaatioon, on kyseessä kaikkein kovin testi. Pystytäänkö siellä toimimaan? Osataanko kansainväliset prosessit, suunnittelu, toimeenpano ja raportointi? Kun tullaan pois, on kykymme yhteistoimintaan muiden kanssa merkittävästi parantunut. Me tiedämme sen, ja myös muut valtiot tietävät sen, Jantunen painottaa.
Somalian rannikolla toimittaessa opittiin toisaalta myös uutta. Esimerkiksi kuumuus ja lämpö pakottivat oppimaan uusia toimintatapoja. Jantusen mukaan merivoimien suorituskyky koheni operaation myötä selvästi.
– Kun operaatiossa on oltu, opitaan paljon asioita, joista sopivat jalkautetaan kansalliseen puolustukseen. Atalanta-operaatio näkyy tänä päivänä meidän toimintatavoissa, taistelutekniikassa ja varusteissa.
Myös miinalaiva Pohjanmaan päällikkö Mika Raunu tunnistaa selviä suorituskykyyn liittyviä operaatiosta saatuja oppeja.
– Saatiin paljon vahvistusta sille, että toimintatapamme ovat oikeita. Alukset kyetään ylläpitämään niin, että niillä voidaan olla puoli vuotta poissa, kaukana Suomesta. Koulutus on ollut onnistunutta, ja pystymme ylläpitämään henkilöstöä toimintakykyisesti pitkäkestoisesti. Kovaan voimankäyttöön, kuten ohjusten ampumiseen tai ilmatorjuntaan liittyen oppeja ei niinkään löydy, mutta materiaaliin ja henkilöstöön liittyen löytyy, Raunu toteaa.
Miinalaiva Pohjanmaan miehistöä tekemässä alustarkastusta Adeninlahdella.
Adeninlahti ja Itämeri ovat kuin yö ja päivä. Merivoimien suorituskyvyllä ei varauduta ensisijaisesti merirosvojen ryöstöyrityksiin, vaan Suomeen kohdistuvaan aseelliseen hyökkäykseen. Somaliassa kerätyt opit ovat silti hyvin sovellettavissa Suomen puolustamiseen.
– Meriliikenteen suojaus on samantyyppistä. Valvotaan aluetta, pidetään se puhtaana ja ongelmien ilmaantuessa puututaan niihin, tarvittaessa ääritilanteessa voimankäytöllä. Tämä on merivoimien ykköstehtävä myös sodanaikana. Nyt meillä on kokemusta ja väkeä, joka on tehnyt sitä myös niin sanotusti kovassa tilanteessa, Jantunen kertoo.
Kansainvälinen kriisinhallinta on jatkunut, ja oppeja on sovellettu edelleen. Vuonna 2013 Suomi lähetti Atalanta-operaatioon noin 15 sotilaan vahvuisen alussuojausosaston. Itsenäisesti toiminut osasto suojasi YK:n avustuskuljetusta Caroline Scan -aluksella. Kun Syyrian kemiallisia aseita kuljetettiin tuhottavaksi vuonna 2014, kuljetuksia oli suojaamassa suomalainen itsenäinen alustarkastusosasto. Viimeisimpänä alustarkastussosasto on lähetetty Sophia-operaatioon Välimerelle viime joulukuussa.
Miinalaiva Pohjanmaa suojasi avustuskuljetuksia, Välimerellä on taas pyritty auttamaan Eurooppaan pyrkiviä hädänalaisia ihmisiä sekä estämään ihmissalakuljetus. Operaatiopäällikkö Jantusen mukaan operaatiot ovat kuitenkin toiminnallisesti samantyypisiä.
– Sophia-operaatiossa on toiminnallisesti hyvin paljon yhtymäkohtia Atalanta-operaatioon. Pitää löytää merellä oleva kohde, ja ottaa se haltuun. Atalantan opit ovat operaation nykyisessä vaiheessa suoraan siirrettävissä Sophiaan.
Atalanta-operaatio on antanut paljon Somalialle. Kalastajien ja kauppalaivojen ei enää tarvitse jatkuvasti pelätä merirosvoja. Operaatio on ollut antoisa kuitenkin myös puolustusvoimille. Merivoimat on saanut komentaja Raunun mukaan paljon hyödyllistä oppia kansainvälisestä kriisinhallinnasta.
– Osaaminen on varmasti korkeampaa, kuin mitä se oli ennen Atalanta-operaatiota. Puolustusvoimat on jälleen suunnitellut ja toteuttanut yhden operaation. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuudessa nopeat ja yllättävät tilanteet tulevat korostumaan, ja kokonaisuudesta on opittu.
Merivoimien operaatiopäällikkö Olavi Jantunen on samoilla linjoilla.
– Osaamme merivoimissa laittaa operaation pystyyn, ja meillä on nyt hyvä osaaminen kansainvälisistä prosesseista. Meillä on kyky reagoida etelässä tapahtuviin asioihin niin logistisesti kuin viestinnällisestikin. Tämä ei ole enää niin ihmeellistä ja eksoottista, me olemme oppineet.
