Asepalveluksen uudistamisen vuosikymmen koittaa
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja puolustusministeri Antti Kaikkonen avasivat 233. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin 2.3.. Tilaisuuden keskiössä olivat varusmiespalveluksen tulevaisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus.
Säätytalolle kokoontui suomalaisia merkkihenkilöitä ympäri maata 233. maanpuolustuskurssin avajaistilaisuutta varten. Osallistujille maanpuolustuskurssi tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, kehittää maan laajuista yhteistoimintaa poikkeustilanteissa sekä saada kokonaisnäkemys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen avasi tilaisuuden tervehdyksellään, jossa hän käsitteli varusmiespalvelusta koskevia uudistuksia ja varusmiesten palveluskyvykkyyttä.
– Maamme puolustaminen on jokaisen suomalaisen asia. Lisäksi olemme ylläpitäneet yleistä asevelvollisuutta turvataksemme uskottavan puolustuskyvyn. Tämä on yksi yhteiskuntamme turvallisuuden tukipilari, Kaikkonen kertoo.
– Tavoitteena on vaikuttava ja kustannustehokas koulutus, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuusympäristön haasteisiin, kiteyttää Kaikkonen.
Molemmat puhujat keskittyivät myös nuorten terveystilaa koskeviin seikkoihin. Kolmasosa nuorista ei suorita varusmiespalvelusta ollenkaan. Kutsunnoissa varusmiespalveluksesta vapautetuista noin puolella syynä on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Sama koskee varusmiespalveluksen jo aloittaneita, mutta palveluksen terveyssyistä keskeyttäneitä
– Puolustusvoimat kohtaa jokaisen suomalaisen miehen. Puolustusvoimilla on siten mahdollisuus olla yhteiskunnan pulssilla ja nähdä nuorten fyysisen ja psyykkisen kunnon ja kestävyyden taso. Ikäluokan polarisaatio on näkyvissä, kommentoi kurssin avannut puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.
– Näyttää siltä, että nuorten miesten mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen ilmentää laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa. Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten merkittävin terveysongelma Suomessa. Noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, Kaikkonen korostaa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen avasi keskustelua asevelvollisuutta koskevista uudistuksista.
Puolustusvoimilla on varusmiehille yli 500 eri tehtävää, joiden fyysiset vaatimukset muuttuvat tehtäväkohtaisiksi yksilöllisten erojen huomioonottamiseksi. Vain neljä viidesosaa kutsuntaikäisistä on palveluskelpoisia, johon vaikuttaa nuorten lisääntynyt masennus, ahdistuneisuus sekä päihdeongelmat.
– Puolustusvoimat toimii aktiivisesti, jotta mahdollisimman moni varusmies kykenee suorittamaan palveluksensa, Kivinen linjaa.
Marras-joulukuussa toteutetun selvityksen mukaan 77 prosenttia suomalaisista on nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän kannalla ja ammattiarmeijaan siirtymistä kannattaa vain 9 prosenttia. Kaikkonen avasi pian avattavan asevelvollisuuden uudistuksia käsittelevän parlamentaarisen komitean mahdollisuuksia.
– Tulevan parlamentaarisen komitean työ on tärkeää kahdesta eri näkökulmasta. Toisaalta komiteatyöltä odotetaan laaja-alaista perehtymistä yleisen asevelvollisuuden kehittämismahdollisuuksiin ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen. Toisaalta näen, että parlamentaarisen komitean työskentely voi parhaimmillaan edistää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua maanpuolustusvelvollisuudesta ja yleisestä asevelvollisuudesta, toteaa Kaikkonen.
Puolustusministeri lopetti tervehdyksensä kirkkaaseen tulevaisuuskuvaan.
– On hyvä pitää mielessä, että aiemmin mainitsemistani haasteista huolimatta, tämän päivän varusmiesten tiedot, taidot ja asenne varuskunnissamme ovat erittäin hyvällä tasolla. 2020-luvun varusmies ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen astuu palvelukseen historiallisesti tarkasteltuna erittäin korkein valmiuksin ja hyvällä asenteella, Kaikkonen päättää.
