Alokkaiden paluu

Tuvat kumisevat tyhjyyttään, vauhtisäkit odottavat kantajia ja sotilaskodin munkit syöjiä. Rannikkolaivastossa, Turun Pansiossa ollaan valmiita ottamaan vastaan alokkaita ensimmäistä kertaa sitten 1980-luvun lopun. Tammikuun 7. päivä varuskunnassa aloittaa noin 220 alokasta. Kyse ei kuitenkaan ole täysin uudesta koulutuksesta, vaan Upinniemen Rannikkoprikaatin kasarmien peruskorjauksista, joiden myötä yksi Rannikkoprikaatin komppania kerrallaan siirtyy alokasajaksi väistöön Pansioon.

Mäen päällä kohoavaan 1950-luvulla rakennettuun kiviseen Merikasarmiin astuu sisään alokkaita ainakin seuraavan neljän vuoden ajan, kunnes Rannikkoprikaatin kasarmit on saatu uuteen uskoon. Ensimmäisenä Pansioon remontin alta siirtyy viestikomppania.

Alokkaat pääsevät sisään präniköihin tiloihin, sillä Merikasarmilla viimeistellään juuri valmistunutta peruskorjausta. Merikasarmi on toinen Pansion kahdesta kasarmirakennuksesta. Normaalisti rakennuksessa palvelevat vain 8. Huoltolaivueen tukikomppanian varusmiehet, jotka hoitavat Rannikkolaivaston maissa tapahtuvia palvelustehtäviä.

– Tilat riittävät myös toiselle yksikölle, koska tukikomppanian vahvuus on juuri alokaskauden ajan sen verran pienempi. Henkilökunta joutuu sopeutumaan, kun tiloissa on kahden yksikön väkeä, mutta kysymys on onneksi vain kuudesta viikosta, avaa tukikomppanian päällikkö, komentajakapteeni Mika Kanninen.

 

Kun alokaskoulutusta ei ole ollut vuosikymmeniin, puuttuu Pansiosta alokaskoulutukselle tyypillistä infrastruktuuria, kuten 150 metrin ampumarata, esterata, rakennetut tukikohdat, uimahalli sekä Cooperin testiin tarvittava juoksurata.

– Taistelukoulutus, sulkeiset ja muu asekoulutus onnistuu Pansiossa oikein hyvin. Ammunnat suoritetaan Upinniemessä yhdellä kolmen päivän setillä. Cooper juostaan puolestaan kaupungin urheiluhallissa, avaa viestikomppanian päällikkö, kapteeniluutnantti Sofia Reihe.

Uusi ympäristö ei aiheuta sen suurempia haasteita henkilökunnalle.

– Metsä kuin metsä. Enemmän vaikuttaa se, että suurin osa on pääkaupunkiseudulta kotoisin, joten työn ja perheen yhdistäminen on täällä hankalaa, Reihe huomauttaa.

Pansion tukikohta on alokkaalle kuitenkin mieluisa. Merikasarmista itsestään löytyy kaikki tarvittava – liikuntasali, terveysasema, sotilaskoti, sotilaspappi, sosiaalikuraattori ja vapaa-ajan tilat. Pienelle miesmäärälle mitoitetut tilat eivät muistuta lainkaan suurien varuskuntien valtavista erillisistä rakennuksista koostuvia tiloja.

Varuskuntaravintolaankin on muutaman kymmenen metrin matka kasarmilta ja harjoitusmaastot löytyvät aivan vierestä. Lyhyet matkat ja pieni määrä alokkaita vapauttavat enemmän aikaa koulutukselle, kun peruskoulutuskaudelle ominainen odottelu ja jonottaminen jää vähemmälle.

– Koko kasarmi on peruskorjattu. Kaikki tekniikka on päivitetty 2010-luvulle, saniteettitilat uudistuneet ja pinnat saaneet uutta maalia, Kanninen luettelee.

WC-tiloista löytyy nyt tarpeeksi lavuaareja ja suihkukopit, mitkä helpottavat myös uusien alokkaiden aamu- ja iltatoimia. Tyhjissä tuvissa ei vielä haise edessä olevat aamut, vaan remontin jälkeinen uutuuden tuoksu. Tuvista löytyvät nyt myös varusmiehille omat lukittavat latauslokerot, joissa voi turvallisesti ladata omaa kännykkää tai kannettavaa tietokonetta.

Siinä missä varusmiehiä menee Merikasarmille sopuisasti kaksikin yksiköllistä, on henkilökunnalla hieman ahtaampaa. Reilulle 20 henkilökunnan jäsenelle on jouduttu järjestämään tilaa muun muassa Merikasarmin ATK-luokasta.

Kolmenkymmenen vuoden takaisesta alokasajasta ei ole rakennuksessa paljoa jälkiä. Siinä missä tämän vuoden alokas istahtaa auditorioon oppituntia varten, istahti menneinä vuosikymmenenä alokas samaisen tilan elokuvasaliin viettämään vapaa-aikaa. Enää ei ole kuitenkaan elokuvaprojektorille reikää seinässä.

Päivystäjän pöytä on vielä tyhjillään, mutta pian alokkaat pääsevät pöydän eteen ilmoittautumaan esimiehelleen sekä päivystämään itse.

 

Peruskorjauksen myötä valmistui kasarmin ulkopuolelle erillinen varastorakennus, jossa säilytetään harjoituksissa käytettäviä materiaaleja sekä pestään pakit ja puhdistetaan saappaat ennen sisälle siirtymistä. Teltat nostetaan korkean kuivaustilan kattoon nosturin avulla. Kosteus ja lika pysyy jatkossa pois varsinaisista kasarmitiloista.

Sotilaskoti löytyy kasarmirakennuksesta. Tila on käytetty hyödyksi, sillä sotkun ollessa suljettuna se toimii varusmiesten vapaa-ajanvieton alueena. Sotilaskoti on valmistautunut alokkaiden tuloon suuremmilla tilausmäärillä ja palkkaamalla yhden työntekijän lisää.

– Alamme myymään myös pitsaa ja makkaraperunoita varusmiehille. Alokkaille pidämme ensimmäisellä viikolla sotkuun tutustumisen, jolloin he saavat ensimmäiset munkkinsa, kertoo Hanna Lenkkeri Pansion sotilaskodista.

Varuskuntasairaalaan ei ole pitkä matka, sillä sekin löytyy yksikön alakerrasta. Parin sadan alokkaan tulo on vaatinut valmisteluja.

– Meillä on käynyt yksi hoitaja katsomassa muissa varuskunnissa mallia, miten alokastarkastukset hoidetaan. Kaikki parisataa alokasta hoidetaan kolmen päivän aikana. Odotettavissa on yleisesti, että vastaanottoon tulevien varusmiesten määrä kasvaa alokkaiden myötä, kuvailee lääkintäkapteeniluutnantti Mikko Myllylä.

Varusvarastolla on rehkitty, sillä alokkaiden tulo Pansion tukikohtaa on vaatinut erityisiä valmisteluja pitkin syksyä.

– Olemme pakanneet etukäteen "vauhtisäkit" ja reput. Niissä on materiaalia, jotka eivät ole koon puolesta niin tarkkoja. Astumispäivänä on tarkoitus mennä mahdollisimman jouhevasti varastoon sisään ja kamojen kanssa ulos, varastopäällikkö Ville Railio kertoo.

Varusvarasto on saanut täydennystä Rannikkoprikaatista, sillä alokkaat tarvitsevat "vihreitä vaatteita", joita ei laivaston tukikohdasta löydy yhtä paljon kuin sinisiä meritaisteluasuja.

Raskaimmat säkit kuljetetaan varastolta kasarmille ajoneuvoilla, joten alokkaan taakaksi jää vain tyhjän kaapin täyttäminen ohjeiden mukaisesti.

Sotilaskodissa hyllyt ovat valmiina alokkaita varten. Sotkun aukioloaikojen ulkopuolella voi tilaa hyödyntää vapaa-ajanviettoon.

 

Alokkaiden ja henkilökunnan lisäksi palveluspaikka on uusi myös viestikomppanian varusmiesjohtajille. Alikersantit odottavat jännittyneinä uusien alokkaiden saapumista.

– AUK:ssa on oltu aika pitkään ja harjoiteltu tätä hetkeä varten. Tuntuu hyvältä, että se hetki vihdoin koittaa ja pääsee kouluttamaan uusia alokkaita, kuvaa alikersantti Max Viljanen.

– Vähän jännittää, kun vanhat alikersantit lähtivät ja nyt pitäisi itse olla se, joka tietää kaikesta kaiken, pohtii alikersantti Konsta Kangasniemi.

Uudet alikersantit saapuivat Pansioon Upinniemestä. Heillä on muutama päivää aikaa jakautua eri tupiin vastaanottamaan alokkaat.

 

Alikersantit haluavat olla apuna uusille alokkaille alusta lähtien. Monelle alokkaalle ensimmäinen viikko palveluksessa on vaikea uuden ympäristön ja tapojen takia.

– Pitää olla aktiivisempi johtajana. Moni alokas voi olla hukassa eikä tiedä mistään mitään. Pitää olla johtajana tarkka siitä, mitä sanoo eikä saa tulla väärinkäsityksiä. Alussa tulevat virheet voivat jäädä alokkaiden mieleen. Pitää olla tarkka ja ymmärtäväinen, Viljanen summaa.

– AUK:ssa olemme vertaisjohtaneet toisiamme ja saaneet henkilökunnalta palautetta juuri niistä pienistä jutuista, jota ei ole tullut itse ajatelleeksi. Kaikki pitää ottaa huomioon alokkaita johtaessa, Kangasniemi lisää.

Ensimmäisenä päivänä alikersanttien rooli korostuu, sillä he ottavat alokkaat vastaan ja opettavat uudet varusmiehet talon tavoille.

– Alokkaita on erilaisia. Yhdessä tuvassa voi olla monia eri persoonia, joten pitää ymmärtää heitä yksilöinä eikä vain ryhmänä. Pitää ottaa luonteet huomioon, sillä kaikki eivät ole samanlaisia, Viljanen painottaa.

Alikersantit rohkaisevat alokkaita tulemaan puhumaan heti johtajan luo, jos tulee kysyttävää.

– Meitä ei kannata pelätä. Olemme täällä kouluttamassa ja auttamassa, Kangasniemi huomauttaa.

Viestikomppanian joukkueenjohtajana toimiva luutnantti Niko Kivelä komppaa varusmiesjohtajia.

– Ei pidä pelätä kysymistä. Neuvotaan mieluummin kuin, että ei kysytä ja asiat menee päin metsää. Haluan olla joukkueenjohtajana helposti lähestyttävä ja reilu.

Kouluttajana hän joutuu asennoitumaan eri lailla alokkaiden saapuessa.

– Pitää palauttaa itsensä perustilaan ruohonjuuritasolle. Aselajikoulutuksessa mennään eri tasolla, joten pitää osata suhtautua alokkaisiin eri tavalla, Kivelä muistuttaa.

Uudet alokkaat suorittavat Koulutus 2020 -ohjelman mukaisen kuuden viikon alokasajan totutun kahdeksan viikon sijaan.

– Koulutuksesta on tiettyjä asioita otettu pois ja pyritty järkeistämään siten, että keskitytään olennaiseen. Oppituntipainotteisuudesta on siirrytty itsenäiseen verkko-opiskeluun, kapteeniluutnantti Reihe kuvailee.

Valintaa johtaja- tai miehistökoulutuksen välillä ei tehdä vielä alokasaikana. Kuuden viikon jälkeen Pansiossa aloittaneet alokkaat siirtyvät aselajikauteen joko Rannikkoprikaatin tai jäävät Rannikkolaivastoon.