Alokas Möttösen nimipäivät
Kirjoittajan mielestä tärkeimmät nimitykset jaetaan kasteissa ja nimiäisissä
Intissä on tapana käyttää samanarvoisista kavereista sukunimeä. Sen muistanee jokainen reserviläinen. Kyllähän Ilta-Sanomatkin laati taannoin verkkosivuilleen pieneksi nettiklassikoksi muodostuneen inttinimigeneraattorin. Koneeseen syötetään kokonaisuudessaan oma nimi, jonka inttiversioksi laite tarjoaa pelkkää sukunimeä.
On toki makuasia, millä nimellä haluaa itseään kutsuttavan. Itse olen suosinut kreikkalaisesta Timotheoksesta alun perin väännettyä etunimeäni, joten alokas Muonassa riitti sulateltavaa. Voimakas tapa tuntui pysäyttämättömältä, enkä alkanut taistella tuvan lakia vastaan.
Moni voi silti siviilissäkin käyttää mieluummin sukunimeään, ihan vaikka arkista kanssakäymistä helpottaakseen. Samassa yhteisössä saattaa olla monta henkilöä samalla etunimellä, mikä on omiaan aiheuttamaan sekaannuksia.
Kasarmilla on tietysti päinvastoin. Kun samaan tupaan osuu useampi alokas samalla sukunimellä, voidaan heidän erottamiseksi kaivaa käyttöön etunimet.
Myös palvelusajan kestävä tutustuminen tuvan kesken muuttaa käytäntöjä nimien suhteen ja saattaa synnyttää mitä erikoisimpia lempinimiä. Kyllähän koko asepalvelusta nykyisin tarkoittava Suomen armeijan intenduuriosasto, SA-int, tunnetaan tuttavallisemmin ihan vain inttinä.
Verrattaessa konservatiiviselta kalskahtavaan inttinimikäytäntöön, kotimaan hittilistoilla jyräävät popmuusikot uivat taiteilijanimillään vastavirtaan, kuten taiteelta on lupa odottaa.
Vai miten on, Sanni, Evelina, Vilma Alina, Robin ja Ellinoora, muistikohan Väinö Linna koskaan edes mainita suomalaisen kirjallisuuden tunnetuimpien sotilaiden Koskelan, Hietalan, Kariluodon tai Lehdon etunimiä?
Sukunimiä käytettäessä ollaan lähellä sitä, mistä asepalveluksessa pohjimmiltaan on kyse. Kun myönnämme olevamme ensisijaisesti oman sukulinjan jäseniä, liitymme entistä tiukemmin osaksi isänmaallisten laulujen tarustoa, jossa isät katsovat poikiaan ja sotamuistoista on kerrottava lastenlapsille lauluin.
Mahtipontisesti ajateltuna uusi varusmies liittyy oman sukunsa ohella toiseen, hivenen suurempaan sukuun ottaessaan "etunimekseen" alokkaan. Tämä nimi vaihtuu ensimmäisen kerran sotilasvalassa, eikä ainakaan maistraatilta muutokseen tarvitse lupaa.
Vanhaa sanontaa mukaillen nimi ei pahenna varusmiestä, oli se sitten edessä, takana tai jossain välissä. Tärkeämpää nimittäin on, millaisen maineen sille luo.