Timo Liimatta suoritti varusmiespalveluksensa Karjalan prikaatissa vuonna 2013. Hänelle varusmiespalvelus oli hauskanpitoa ja hienoja kokemuksia.
– Otin kaiken mahdollisen irti intistä. Minusta piti tulla puolen vuoden jääkäri, mutta jäinkin sinne vuodeksi. Se ei kaduta, sillä Haminassa oli kyllä hauskaa.
Liimatan palveluksen varrella oli muitakin haasteita kuin reserviupseerikurssi Haminassa, sillä hänellä on todettu keskivaikea aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, eli ADHD.
– ADHD:ni on keskivaikea, eli ei ihan pahimmasta päästä. Toki se on lieventynyt siitä mitä se oli nuorempana. Olin sellainen sähköjänis, liian impulsiivinen ja vähän liian aggressiivinen. Koulunkäynti oli vaikeaa, sillä aina on ollut hankaluuksia oppia, hän kertoo.
Nykyään ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Liimatta käyttää ADHD-lääkitystä, mikä hänen mukaansa helpottaa koulunkäyntiä. Varusmiespalveluksensa aikana Liimatalla ei kuitenkaan ollut lääkitystä.
– Palveluksen aikana vaikeuksia tuottivat ennen kaikkea oppitunnit. Siellä oli vaikeuksia keskittyä, mutta intissä sai kompensoitua sitä näyttämällä osaamisensa maastossa.
Palveluksen aikana niin palvelustoverit, varusmiesjohtajat kuin kouluttajatkin huomasivat Liimatan ylivilkkauden ja keskittymisvaikeudet.
– Palvelustoverit sain aika hilpeälle tuulelle useinkin olemalla vähän rääväsuu ja sooloilemalla milloin mitäkin. Meidän omat varusmiesjohtajat eivät sietäneet käyttäytymistäni millään tasolla, minkä toisaalta ymmärrän. Ihmettelin silti, minkä takia he huusivat minulle eivätkä kehottaneet nätimmin, Liimatta muistelee.
– Kouluttajat tykkäsivät oma-aloitteisuudestani. Olen harrastanut metsästystä ja liikkunut luonnossa koko ikäni. Olin heille kerrankin joku sellainen ketä ei tarvinnut vetää perässä, hän nauraa.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä esiintyy noin seitsemällä prosentilla suomalaisista, joten myös varusmiespalveluksen suorittaa moni ADHD-oireinen nuori. ADHD tulee englannin kielen sanoista attention deficit hyperactivity disorder. Häiriölle ominaista ovat henkilön kehitystasoon sopimaton jatkuva tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja ilmpulsiivinen käytös.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä esiintyy monenlaisena, minkä takia ADHD-oireisten kokemuksia ei aina ymmärretä. Puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri (vs), lääkintäkapteeni Pekka Räisänen kertoo, että kyseessä on laaja oireyhtymä.
Lääkintäkapteeni Pekka Räisäsen mukaan palveluksessa opittava järjestelmällisyys voi olla hyväksi ADHD-oireiselle nuorelle.
– Toisessa päässä voi olla jopa alivilkas henkilö, jolla on kuitenkin selkeitä tarkkaavuuden ongelmia. Toisessa päässä taas on todella ylivilkas häiriköivä henkilö, joka singahtelee sinne tänne, on joka paikassa suuna päänä ja haastaa riitaa. Nämä ovat kaksi eri päätä, joista puhuttaessa ei tule mieleen että puhutaan samasta oireyhtymästä.
ADHD-diagnosoidun palveluskelpoisuusluokaksi voidaan määritellä C-luokka, mikä tarkoittaa vapautusta rauhanajan palveluksesta. Puolustusvoimien palveluskelpoisuusluokitusperiaatteiden mukaan toimintakykyä selvästi alentava tai jatkuvaa stimulanttihoitoa vaativa ADHD on peruste C-luokan määrittelylle.
Räisäsen mukaan ADHD ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole este palvelukselle.
– Lievästi oireilevat pystyvät suorittamaan varusmiespalveluksen normaalisti, mutta vaikeasta ADHD:sta kärsiville se on este. ADHD:n kanssa toimii sama periaate kuin monen muunkin sairauden kanssa: jos vaatii joka päivä tietynlaisen lääkeannoksen, varusmiespalvelus ei välttämättä ole oikea paikka, hän toteaa.
Vielä kymmenen vuotta sitten ADHD-oireisen palveluksen aloittamisesta puhuttiin palvelusturvallisuuskysymyksenä, mutta tietoisuus häiriöstä on kasvanut. Toimintakyky on Räisäsen mukaan avainsana pohtiessa ADHD-diagnosoidun palveluskelpoisuutta.
– Toimintakyky sotilastermistössä tarkoittaa sitä, että pystyy suorittamaan tietyt asiat tietyllä tavalla. Vaikeasti oireilevien ADHD-potilaiden toimintakyky ei ole niin hyvä, että he selviäisivät asioista kuten käskyjen muistaminen, ajoissa paikalle saapuminen tai auktoriteetin kunnioittaminen. Ei ole kyse siitä että kaikki ADHD-oireiset esimerkiksi käsittelisivät asetta jotenkin huolimattomasti.
Menettelytapa on vuosien varrella muuttunut sallivammaksi ADHD-oireisia kohtaan. Muutama vuosi sitten neuropsykiatrisesti oireilevia henkilöitä, kuten Aspergerin-, Touretten- ja ADHD-oireyhtymistä kärsiviä potilaita, lähtökohtaisesti määriteltiin luokkaan C.
– Jos aletaan kategorisesti kieltämään neuropsykiatrisesti oireilevilta varusmiespalvelus, se voi käytännössä tarkoittaa yli 10 prosenttia ikäluokasta. Näitä henkilöitä on turha niputtaa samaan kasaan, sillä heitä on lievemmin oireilevia ja vaikeammin oireilevia, hän toteaa.
