Otto Puhakka

— Intissä olen oppinut, että duunia tekemällä pääsee pitkälle, toteaa korpraali Eero Salo 255 palvelusaamun jälkeen.

“Tänä aamuna heräsin vähän haikein fiiliksin”

Eelis Vähätalo

255 aamua takana - hämeenlinnalainen sotilaspoliisi, korpraali Eero Salo kotiutuu hyvin mielin ja kehottaa tulevan miehistön pitämään pilkkeen silmäkulmassa.

Korpraali Eero Salo / Sotilaspoliisi / Hämeen panssaripataljoona / Panssariprikaati / TJ 0

"Ihan huikea fiilis, että pääsee koko tämän reissun jälkeen himaan. Tosin tänä aamuna heräsin vähän haikein fiiliksin. Näiden jätkien kanssa on oltu täällä kuitenkin yhdeksän kuukautta ja tiet eroavat tänään.

Palvelus oli välillä aika rankkaa niin fyysisesti kuin henkisesti. On ollut kuitenkin kokemuksia, joita ei missään muualla saa, joten ei se haittaa että rankkaa on välillä ollutkin. Kaikki sotilaspoliisiharjoitukset on ollut niitä parhaita juttuja.

Halusin sotilaspoliisiksi siksi, että minulla on kavereita, jotka ovat tämän käyneet ja sanoivat tämän olevan hieno kokemus ja pääsee tekemään siistejä juttuja. Palvelus oli kaikkea sellaista, mitä ei muualla pääse välttämättä tekemään, esimerkiksi meillä oli paljon taistelua rakennetulla alueella.

Vaikeinta palveluksen aikana oli se, että piti olla perheestä erossa ja pääsi näkemään heitä niin satunnaisesti. Varsinkin meillä on paljon kiinnioloja, kun tulee vartioviikonloppuja.

Mieleenpainuvimpia hetkiä palveluksen aikana oli kaksi. Toinen oli se kun loppusodassa viimeistä kertaa noustiin ylös ja hokasi, että tämä oli nyt viimeinen harjoitus. Toinen oli eilen kotiuttamisjuhlassa, kun minulle jaettiin Reserviläisliiton maanpuolustusmitali. Panssariprikaatin komentaja, eversti Kari Nisula jakoi sen osoituksena esimerkillisestä palveluksesta.

Tulevalle miehistölle sellaiset terveiset, että kannattaa pitää kaikessa pieni pilke silmäkulmassa, vaikka olisi tetsaamista sateessa tai tulevana talvena loskassa ja lumessa. Pitäkää hyvä fiilistä yllä koko ajan niin sillä pääsette pitkälle.

Seuraavaksi katsotaan vähän miltä se reservi ja siviilielämä tuntuu. Alkuun työpaikka ja sen jälkeen katsomaan opiskelupaikkaa, kun on kerennyt asettumaan aloilleen ja saanut vähän rahaakin taskun pohjalle."