Miksi vuoden palvelus varusmiehenä ei ole kovin suosittua?
Tältä näytti johtajakoulutukseni Puolustusvoimissa.
Vaikka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnit venyivät odottamattomasti, on sotilasliitto tehtävässään yhtenäinen.
Vain 12 aamua jäljellä. Reserviin siirtymisen ilon lähestyessä tunnen itseni huolestuneeksi.
Kirjoittaja pohtii, onko palvelustovereiden aamuttelu aina pahasta.
Sodankäynnin informaatiorintama koskettaa jokaista tavalla tai toisella, ja meidän on oltava siihen valmiita.
Kirjoittajan mukaan ei ole yhtään pahitteeksi piipahtaa ulkomailla intin keskellä.
Kirjoittaja pohtii, onko yksilöiden virheiden perusteella oikein rangaista koko ryhmää.
Kirjoittaja pohtii lähestyviä presidentinvaaleja ja maailmanpoliittista tilannetta.
Moni Puolustusvoimien henkilökunnassa on todennut minulle palvelukseni aikana, että varusmiespalveluksesta on paljon hyötyä työelämässä — he ovat oikeassa.
Vaikka suuri osa kunnioittaakin johtajiaan asiaankuuluvalla tavalla, jo muutama johdettava pystyy tekemään joukon toiminnasta vaikeaa.
Kiinni jääminen jouluksi on ainutlaatuinen kokemus.
Yhdysvaltalaisia sotilaita on viime vuosina osallistunut suomalaisiin sotaharjoituksiin, viimeisimpänä Freezing Winds 23 -harjoitukseen. Heidän kohtaaminen ja kanssa palveleminen on ajatuksia herättävä kokemus.
Aika kultaa muistot, mutta varusmiespalvelukseen ei välttämättä tule ikinä ikävä. Kuitenkin vasta jälkiviisaana ymmärtää sen tarpeellisuuden ja arvon.
Varusmiesten työskenteleminen asepalveluksen ohella kohentaisi nuorten työmarkkina-asemaa palveluksen päättyessä.
Ei ole reilua, että Santahaminan varusmiehet joutuvat maksamaan Helsinki-lisää myös varuskunnassa.