Klikkiotsikko johtaa harhaan

Otsikko – sen perusteella lukijat päättävät, klikkaavatko verkossa näkyvää uutista vai eivät. Sen pitäisi olla paitsi houkutteleva mutta myös informatiivinen. Klikkiotsikossa ei pahimmassa tapauksessa täyty kumpikaan ehto.

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina 6. heinäkuuta Uberin liikennöinnin ongelmista otsikolla: "Seksuaalista häirinää, poliisin välttelyä ja karmeita mainekolauksia – Uberin Suomen ongelmat eivät ole poikkeuksellisia". Ja kyllä, kirjoitusvirhe kuuluu alkuperäiseen otsikkoon. Tällainen yhden yrityksen maineen likaaminen otsikoimalla uutinen harhaanjohtavasti valtakunnan yhdessä suurimmista medioista on hyvä esimerkki media-alan muuttumisesta.

Otsikko on esimerkki siitä, miten uutisia myydään kuluttajille. Otsikossa yhdistetään kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa: Uberin liikennöinti Suomessa – joka toistaiseksi on laitonta, ja yhtiön toimistossa, Yhdysvalloissa tapahtunut seksuaalinen häirintä.

Otsikon on tarkoitus olla myyvä, mutta kyseinen otsikko on kaikessa houkuttelevuudessaan myös harhaanjohtava. Helsingin Sanomien toimittaja Teppo Moisio kirjoitti maaliskuussa 2016 blogissaan klikkiotsikoista seuraavasti:

"Klikkijournalismi on sitä, että huono juttu naamioidaan hyväksi keksimällä siihen valheellisen houkutteleva otsikko. Laatumedioissa paljon suurempi ongelma on yhä se, että hyvät ja kiinnostavat jutut naamioidaan huonolla otsikolla huonoiksi ja tylsiksi."

Uskon, että mielenkiintoinen ja tunteita nostattavasta aiheesta kertova uutinen olisi kuitenkin voitu otsikoida luomatta lukijoille harhakuvia. Ongelma on syvällä nykyjärjestelmässä, jonka käytännössä aiheuttavat uutismedioiden lisäksi tavalliset lukijat.

Ihmiset haluavat tietysti lukea mielenkiintoisia uutisia. He haluavat lukea ne myös ilmaiseksi, vaikka tiedon luulisi nykymaailmassa olevan arvokasta. Ihmisten lukiessa uutisia kestotilatun printtilehden sijaan maksuttomasti verkossa, lehtitalon tulot laskevat. Tämä menetetty rahasumma yritetään saada takaisin mainostulojen kautta.

Yritykset taas haluavat tietysti panostaa mainosrahansa sinne, missä on ihmisiä, eli todennäköisesti isoimpien iltapäivälehtien sivuille. Nämä mediat elävät klikeistä. Mitä enemmän klikkejä, sitä useampi ihminen näkee uutisen lisäksi mainokset. Näin lehtitalo voi myydä mainostilaa yrityksille yhtenä valtakunnan suosituimpana mediana.

Näin syntyy noidankehä, jossa mediat julkaisevat klikkiotsikoita, jotta voisivat ylläpitää toimintaansa. Kuluttajat ärsyyntyvät klikkiotsikoihin, mutta haluavat lukea mielenkiintoisia uutisia maksutta. Näyttää pahasti siltä, että tilanteesta ei ole nopeaa ulospääsyä. Jos klikkiotsikot ärsyttävät, kannattaa harkita lehden tilaamista.

Moision mukaan liian usein käy niin, että hyvä juttu naamioidaan huonolla otsikolla tylsäksi ja vähäpätöiseksi. Hänen mukaansa klikkijournalismia välteltäessä tullaan liian helposti tehneeksi klikittömyysjournalismia. Asia voi olla näinkin, mutta näkisin, että mielenkiintoista otsikointia on mahdollista tehdä myös johtamatta ketään harhaan.

Asia erikseen ovat kevyemmät viihdejutut julkisuuden henkilöiden instagram-päivityksistä, joissa ei oikeasti ole mitään sisältöä. Niissä huonot jutut naamioidaan mielenkiintoisiksi myyvillä otsikoilla.