Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kaukalon kulisseissa

Suomessa on 223 jäähallia, joista monet ovat kovassa käytössä etenkin keväisin: joukkueet divisioonasarjoista pääsarjatasolle asti pelaavat ratkaisupelejä. Mutta mitä tapahtuu jääkiekko-otteluiden taustalla?

Kevät on jääkiekon kuuminta aikaa. Hävinneet joukkueet potkitaan kesälomille samalla, kun voittajat jatkavat pelejä pitkälle kevääseen. Lopuksi vuorossa on menestyneiden joukkueiden välinen finaalisarja, joka kruunaa koko kauden. Voittajajoukkue saa kunniaa ja tienaa myös mammonaa.

Yleisöä kiinnostava spektaakkeli rakentuu monista yksityiskohdista. Varsinaisen pelin keskiössä ovat tietenkin pelaajat, mutta taustalla on yleisön kokemuksen ja ottelun järjestämisen kannalta välttämättömiä työtehtäviä. Esimerkiksi ilman jäätä ei voi luonnollisesti pelata.

– Noin 21 eri asiaa vaikuttaa kaukalon jään kuntoon. Liian paksu jää on liian pehmeää ja liian ohut jää loppuu kesken pelin aikana, kertoo Hartwall Arenan hallimestari Erno Raekumpu omasta työnkuvastaan.

Raekummun tehtävänä on pitää huolta siitä, että kaukalon jää on hyvässä kunnossa. Hän viittaa keskustelussa Jokerien ja TsSKa Moskovan väliseen playoff-kamppailuun 22. maaliskuuta Moskovassa: kamppailu kesti yli 142 minuuttia. Silloin pelaajien kunnon lisäksi myös moskovalainen jää oli kovilla, koska käytössä se luonnollisesti kului koko ajan.

– Välillä olosuhteet kunnossapidon kannalta ovat erityisen haastavat esimerkiksi vuodenaikojen takia, Raekumpu selvittää.

Kiekkoilun taustalla työskentelevät elävät pelihurmoksen sykkeessä. Niin yleisön positiivinen asenne kuin pienet lieveilmiöt ovat työntekijöille arkipäivää. Hartwall Arenan järjestyksenvalvojien mukaan jääkiekko-ottelut ovat hyvin rauhallisia ja häiriötilanteita on verrattain harvoin.

Kiihkeät ottelut voivat aiheuttaa jälkipuintia. Häiriötilanteita syntyy otteluissa, joissa vastapuolen faneja on enemmän läsnä. Silloin joissain harvoissa tapauksissa voi syntyä käsirysyä. Tyypillisessä häiriötilanteessa katsoja on saattanut nauttia liikaa alkoholia, jonka seurauksena käyttäytyminen on holtitonta ja väkivaltaista.

Yleisön seassa kiertelevät myös Suomen Punaisen Ristin ensiaputyöntekijät, jotka avuliaasti auttavat yleisöä pienten ruhjeiden paikkaamisessa.

– Jääkiekko-otteluiden yleisö käyttäytyy hyvin ja ystävällisesti, selventää Jokerien otteluissa toiminut Suomen Punaisen Ristin ensiaputyöntekijä.

Pudotuspelien tunnelman voi aistia täpötäydellä Hartwall Arenalla. Kun TsSKA on saapunut vieraaksi, luvassa on kovatasoista KHL-jääkiekkoa. Riehaantuneet katsojat, tanssiva maskotti ja mukaansa tempaava musiikki hiovat näytöksen valmiiksi. Soitettavien kappaleiden seassa on yleisölle tuttuja hittejä, joihin kannattajien on helppoa lähteä mukaan rivakasti taputtaen.

– Mä tuun ennen peliä tänne klo 12.00 ja 13.00 välillä, laitan kamat kasaan, testaan äänet ja teen soittolistat valmiiksi. Ennen joka peliä käyn syömässä 2 pizzapalaa, virnuilee Jokerien DJ Amanda Harkimo.

Kiekkoilun suosio on vankka. Taloustutkimuksen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan jääkiekko on Suomen seuratuin urheilulaji ennen ampumahiihtoa ja yleisurheilua. Kyse on yhdestä harrastetuimmasta lajista Suomessa.

Jääkiekon tulevaisuus on valoisa myös Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummelan mukaan.

­– Suomesta nousee koko ajan uusia pelaajia NHL:n kaukaloihin, mikä kertoo siitä, että täällä osataan kasvattaa uusia kansainvälisiä jääkiekkolupauksia.

Nummela näkee urheilulajien harrastamisen kuitenkin kilpailevan ihmisten ajasta muiden virikkeiden kanssa.

– Osalle nuorista järjestäytyneempi urheilulajin harrastaminen on tuttua, toisille taas pelkästään fyysinen aktiivisuus on harvinaisempaa. Nuoret polarisoituvat liikunnan ja urheilun suhteen, Nummela tulkitsee.