Paikallispuolustukseen ja maavoimien valmiusyksiköihin on tietoisesti alettu satsata; viime vuonna näiden tukemiseen on myönnetty 50 miljoonan euron lisärahoitus. Tarkoituksena on varautua uusiin turvallisuusuhkiin parantamalla paikallispataljoonien johtamiskykyä, valmiutta ja kalustoa.
– Paikallispuolustus on merkittävä osa ennaltaehkäisykykyämme. Haluamme näkyä ja osoittaa, että jokaista Suomen kolkkaa puolustetaan niin rauhan kuin kriisinkin aikana, totesi maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko komentajan mediapäivässä helmikuussa.
Turun yliopistolla järjestetyssä harjoituksessa evakuoitiin noin 200 henkilöä.
Paikallispuolustusharjoitukset ovat sitoneet syyskuussa yli 4 000 henkilöä esimerkiksi puolustusvoimista, aluehallintovirastoista, pelastuslaitoksista ja sairaanhoitopiireistä.
Harjoitusten tarkoituksena on ollut kehittää oman alueen potentiaalisilta turvallisuusuhilta suojautumista. Paikallispuolustusharjoitukset ovat nimensä mukaisesti paikallisia, joten kuusi eri harjoitusta eroavat toisistaan paljon. Harjoitukset toteutetaan aina kunkin alueen ja sen viranomaisten poikkeusolojen suunnitelmien mukaisesti.
– Me harjoittelemme niin kuin Länsi-Suomessa pitää harjoitella. Itä-Suomessa haasteita luo puolestaan rajan läheisyys, Lapissa etäisyydet ja Helsingissä väenpaljous. Yhtään samanlaista paikallispuolustusta ei löydy. Kuten olen sloganina käyttänyt, paikallisharjoitusta ei voi tuoda, vaan sen on pakko olla siellä valmiina, luonnehtii Syystammi 18 -harjoituksen johtaja, Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Asko Valta.
– Pelastuslain mukaan jokaisen valtion ison viraston tulee harjoitella kerran vuodessa evakuoimista, muistuttaa eversti Asko Valta.
Porin prikaatin järjestämä Syystammi 18 -harjoitus näkyi ja kuului kuluvalla viikolla Turun lentoasemalla ja Virastotalolla sekä Turun yliopiston, Naantalin sataman, Rymättylä-Merimaskun ja Kaarinan alueella. Syystammi 18 on paikallispuolustusharjoituksista suurin; mukana on noin 1 300 varusmiestä, reserviläistä ja Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa sekä runsaasti eri viranomaisten ja yhteistyökumppanien henkilöstöä.
Harjoitukseen osallistui puolustusvoimien lisäksi Länsi-Suomen merivartiosto, Turun tulli, Lounais-Suomen poliisilaitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos sekä Turun kaupunki ja sen omistamia liikelaitoksia.
– Eroamme muista paikallispuolustusharjoituksista siinä mielessä, että me olemme täällä yhteiskunnan seassa. Tämä on pitkästä aikaa sellainen harjoitus, jossa sotaväki oikeasti harjoittelee suurella joukolla yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Voi sanoa, että puolustusvoimat ei ole vuosikausiin harjoitellut Turun talousalueella näin, toteaa harjoituksessa mukana olleen paikallispataljoonan komentaja, everstiluutnantti Joni Lindeman.
– Syystammi 18 -harjoituksella on kaksi päätavoitetta: kehittää sekä paikallispuolustusta ja viranomaisyhteistyötä että viestintää, havannoi everstiluutnantti Joni Lindeman.
Turun yliopiston evakuointi osana Syystammi 18 -harjoitusta tuli yllätyksenä opiskelijoiden lisäksi myös suurimmalle osalle henkilökuntaa. Tarkoituksena oli saada aikaan aito harjoittelutilanne.
– Ainoastaan tiedekuntien johdolle ilmoitettiin harjoituksen tarkka päivä. Muulle henkilökunnalle lähetettiin tekstiviesti vasta kun evakuointi alkoi, että kyseessä on harjoitus, valottaa Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö.
Turun yliopisto on lähtenyt harjoitukseen mielellään mukaan. Pyykkö kiittelee viranomaisyhteistyön olleen erinomaista. Yliopiston evakuoiminen alkoi harjoitustilanteesta, jossa alueella on havaittu sinne kuulumattomia henkilöitä.
– Selvittäminen kuuluu siten poliisille ja puolustusvoimia käytetään apuna sopivissa tehtävissä, selventää komisario Joonas Tikka Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Poliisin näkökulmasta tilanne on haastava, koska yliopiston tilat ovat isoja ja alueella on paljon ihmisiä.
– Pyritään varautumaan ja harjoittelemaan kaikkea kuviteltavissa olevaa. Tällainen skenaario on tietysti täysin mahdollinen.
Yliopistolla harjoituksesta vastasi poliisi puolustusvoimien roolin jäädessä virka-apuun.
Puolustusvoimat eristi alueen sekä avusti opiskelijoiden ja henkilökunnan evakuoimisessa. Samalla rakennuksesta poistettiin häiriköt, sekä heidän asettama pommi.
– Rakennuksen evakuointi tehdään samalla tavalla riippumatta siitä palaako se vai onko siellä joku ammuskelemassa. Äkkiä pois paikalta evakuointipisteelle, jossa tarkastetaan kaikkien olevan paikalla, minkä jälkeen me rupeamme tutkimaan rakennusta, Valta kuvailee.
Harjoituksessa oli mukana myös Leopard-taistelupanssarivaunu.
Samaan aikaan kaupungin toisella puolella harjoitustaistelu Turun lentoasemasta alkoi, kun kuljetuskone pyysi hätälaskeutumislupaa Turun lentokentälle.
– Koneelle on annettu luonnollisesti laskulupa, jonka jälkeen koneesta onkin purkautunut sotilaita, jotka ovat ottaneet aseman haltuunsa. Oletusarvona on, että vihollinen, jota vastaan ollaan taisteltu muualla, haluaa hyödyntää kenttää välilaskupaikkana ja logistiikkakeskuksena muita operaatioita varten, selvittää harjoituksen kulkua reservin majuri Mika Akkanen.
Joukot kokoontuivat lentokentälle motorisoituna.
Paikallispataljoona on päättänyt vallata lentoaseman takaisin ja valmistautuu hyökkäykseen yhdessä Porin prikaatin valmiusyksikön kanssa. Hyökkäävällä osastolla on käytössään taistelupanssarivaunu, haupitseja ja ilmatorjuntakonekiväärillä varustettuja miehistönkuljetusautoja, "Paseja", Akkanen luettelee.
Harjoitukseen osallistuivat myös Porin prikaatin valmiusyksikön varusmiehet.
Toisin kuin yliopistolla, lentokentällä operaatiosta vastasi puolustusvoimat.
– Lentokentällä tilannetta johtaa puolustusvoimat, sillä hyökkäys on sotilaallinen, hyökkäyksen johtaja Joni Lindeman huomauttaa.
Kiivas taistelu päättyi lopulta kun paikallispataljoona kukisti vihollisen ja sai lentokentän takaisin haltuunsa.
Hyökkäys vaatii aina myös uhrinsa – varusmiehet pääsivät harjoittelemaan loukkaantuneen evakuoimista taistelukentältä.
Eversti Asko Vallan mukaan Porin prikaatilla on vastaavanlaisia harjoituksia kahdesta kolmeen kertaa vuodessa.
– Harjoitukset räätälöidään aina paikan mukaan. Jos harjoitus järjestetään Turun seudulla, mukaan liittyvät niin Turun kuin Naantalin satamat sekä yliopisto, kun taas esimerkiksi Olkiluodon alueella keskitytään ydinvoimalaan.
Hyökkäys Turun lentoasemalle aloitettiin Moision kaupunginosasta.
Viranomaisten lisäksi yhteistyötä harjoituksissa halutaan lisätä erilaisten järjestöjen kanssa. Tähän asti yhteistyötä on tehty pääasiassa Punaisen Ristin kanssa.
– Järjestöistä löytyy paljon apua. Esimerkiksi jos tässä (yliopistolla) olisi kyseessä kouluampumistapaus, ihmiset tarvitsisivat kriisiapua ja hoitoa. Tämä ei ole pelkästään viranomaisten asia vaan koko yhteiskunnan ja meidän kaikkien yhteinen asia, Valta muistuttaa.
