Peurungan jäähallin Ice Cat Arenan kaukalon laidalla kaksi amerikkalaista manailee. Kyseessä on varsin tavallinen suomalainen jäähalli, mutta jään kooltaan pieni verrattuna moneen amerikkalaiseen halliin. Jään reunalla he pohtivatkin, oliko sillä kenties rooli Yhdysvaltain armeijan tappioon Suomen maavoimille.
– Vaikka vihaamme häviämistä, oli ottelu maavoimien kanssa juuri sellainen peli kuin voi toivoa. Tiukka, tasokas, kilpailullinen ja kiihkeä mutta myös puhdas. Odotamme samanlaista ottelua tältä päivältä, kertoo jään laidalla Yhdysvaltain armeijan päävalmentaja Darrin Janisch. Hän on saapunut yhdessä joukkueensa kanssa Suomeen kuudeksi päiväksi.
– Tähän joukkueeseen pyrki noin 70 sotilasta, joista lopulta 22 pääsi joukkueeseen harjoitusleirin jälkeen. Jääkiekko on suosituimpia All Army Sportsin 14 lajista. Sen lisäksi se on ehdottomasti jännittävin ja näyttävin, kertoo puolestaan Mark Juliano. Hän edustaa Yhdysvaltain armeijan urheilun kattojärjestöä All Army Sportsia, jonka logo on myös amerikkalaisten pelipaidoissa.
– Kaikki pelaajamme ovat aktiivipalveluksessa olevia sotilaita. Joukkue on monipuolinen – arvoiltaan he ovat korpraalista majuriin, ja iältään nuorin on 20 ja vanhin 37. Kaikki pelaajamme ovat kuitenkin ensisijaisesti sotilaita, jolloin heidän tehtävänsä on etusijalla. Kaikilla täytyy olla päällikkönsä hyväksyntä kuuluakseen joukkueeseen, Janisch lisää.
Yhdysvaltojen armeijan joukkue hävisi maavoimille kaksi päivää aiemmin tuloksella 6-4. Vastassa ovat vielä ilmavoimat ja merivoimat. Ilmavoimien joukkueeseen kuuluu ainoastaan kantahenkilökuntaa, kun maavoimien ja merivoimien joukkueissa on myös varusmiehiä.
– Mukana on pelaajia neljästä eri joukko-osastosta, ja sotilasarvot vaihtelevat kersantista kapteeniin. Pelaajat tuntevat toisensa ilmavoimien mestaruuskilpailuista, ja tavallaan nyt on vain koottu parhaat pelaajat sieltä eri joukkueista. Vaikea arvioida, millainen peli on tulossa, kun ei tiedä, millä nopeudella amerikkalaiset tulevat peliin, kertoo ilmavoimien päävalmentaja Juha-Matti Satama.
Ottelu pelataan Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n erityissäännöillä, joissa lyöntilaukaukset ja vartalotaklaukset ovat kiellettyjä. Muuten ottelu on kuin mikä tahansa ottelu: pelataan kolme kahdenkymmenen minuutin erää, erätaukoviihdykkeineen ja Sotilaskodin yleisölle tarjoamine tarjoiluineen.
Joukkueet saapuvat ennen peliä hetkeksi lämmittelemään jäälle viimeistä kertaa. Bruce Springsteenin klassikko Born in the USA soi hallin kaiuttimista amerikkalaisten lämmitellessä.
– Olen pelannut jääkiekkoa 12-vuotiaasta. Kuulin armeijakavereideni pelanneen joukkueessa aiemmin, joten halusin itsekin kokeilla kilpailullista pelaamista. Uskon kyllä, että voitamme ilmavoimat, kun meillä oli maavoimiakin vastaan niin hyvä flow, kertoo ylikersantti Matt Jimenez juuri ennen ottelua.
Luistimilla on yhteensä 20 amerikkalaista ja 18 suomalaista. Ottelu alkaa hyvin tasaisesti: molemmat joukkueet liikuttavat kiekkoa hyvin nopeasti, eikä kumpikaan joukkue saa peliä kunnolla haltuunsa ensi minuuteilla.
Maalinteon aloittaa lopulta Yhdysvaltain armeija maalin takaa niin sanotun vanhanaikaisen tapaisella liikkeellä, kuin varkain hektisen pelin tiimellyksessä. Maalihanojen auettua peli rauhoittuu ja hallittujakin hyökkäyksiä aletaan nähdä. Ensimmäinen erä päättyy amerikkalaisten 2-1 -johdossa.
– Vauhdikasta kiekkoa, amerikkalaiset ovat selvästi pelanneet aika paljon. Maalinteossa pitää selvästi parantaa, sillä muutamakin maali voi ratkaista pelin, kommentoi vääpeli Aleksi Härkönen ensimmäisellä erätauolla.
Peli on kokonaisuudessaan hyvin viihdyttävä: joukkueet ovat tasaväkisiä ja taidokkaita. Suomalaiset ovat teknisempiä ja hyviä suojaamaan kiekkoa, kun taas amerikkalaiset ovat nopeampia ja ketterämpiä. Peliä pelataan selvästi tunteella, sillä jäähyjä jaetaan runsaasti eivätkä hanskatkaan pysy aina kädessä maalinedustilanteita selvitettäessä. Toisella erätauolla tilanne on 5-3 amerikkalaisille.
– Odotin, että amerikkalaiset olisivat olleet parempia. Varsin hyvin tuo meidän oma väki näkyy pärjäävän, vaikka tappiolla ollaankin. Toivotaan, että ilmavoimat voittaa, mutta sitä varten pitäisi vähän parantaa juoksua niin sanotusti, sanoo puolestaan ottelun aloituskiekon pudottanut ilmavoimien suunnittelupäällikkö, eversti Aki Puustinen.
Tiukka ottelu päättyy lopulta amerikkalaisille vahvan kolmannen erän ja yhden tyhjään maaliin tehdyn osuman jälkeen 10-6. Amerikkalaisten nopeus on lopulta liikaa suomalaisille, vaikka ilmavoimat hyödynsivät amerikkalaisten puolustuspään virheet tehokkaasti.
– Kokonaisuudessaan tapahtuma onnistui erittäin hyvin. Vierailijat olivat erittäin tyytyväisiä varsinkin tapahtuman onnistumiseksi tehtyihin järjestelyihin, kertoo tapahtuman järjestelyihin osallistunut majuri Mikko Viirret.
Aloite tapahtumalle tuli aivan korkeimmalta taholta, hän jatkaa.
– Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja Yhdysvaltain maavoimien esikuntapäällikkö, kenraali Mark A. Milley olivat keskustelleet urheilusta. Kenraali Lindberg oli maininnut, että ilmavoimissa pelataan aktiivisesti kiekkoa, johon Milley oli todennut, että suomalaiset voisivat kutsua US Armyn Suomeen pelaamaan. Siitä ajatus on lähtenyt elämään, Viirret sanoo.
– Keskusteluja on käyty vierailujen ja yhteisurheilun jatkumisesta, mutta mitään virallista ei ole päätetty. Kyseessä ei ole kuitenkaan aivan pelkästään pelaamisesta, vaan yhteistyöstä amerikkalaisten ja suomalaisten välillä. Sitä kautta viestitään myös toimintakykyä ja sotilaiden tiivistä kanssakäymistä, hän pohtii.
