Varma tunnistus säällä kuin säällä

CBRN-kenttälaboratorio on konttikokonaisuus, joka mahdollistaa huipputason tutkimuksen korvessakin.

CBRN-kenttälaboratorion tehtävänä on varmentaa laboratoriotutkimuksin kentällä saatu havainto vaarallisista kemiallisesta (C), biologisesta (B) tai radiologisesta ja ydinaineista (RN) tai -tekijöistä. 

Kenttälaboratorio on sijoitettu puolustusvoimien tutkimuslaitokselle Ylöjärvelle, koska siellä on laitteiston käyttämiseen tarvittava osaaminen. Sen suunnittelussa on pyritty mahdollisimman suureen omavaraisuuteen.

– Tekniikka on testattu Sodankylän pakkasissa. Huolto- ja varastokonttien tuli pysyä tietyssä lämpötilassa 12-tuntisen ajon aikana ja voimakoneiden lämmittimien tuli käynnistyä 20 asteen pakkasissa, erikoistutkija Paula Maatela valottaa tekniikan vaatimuksista.

Kemian ja biologian laboratoriot vievät kumpikin puoliperävaunusta puolikkaan verran tilaa ja vaunun helmatila on hyödynnetty mahdollisimman tarkasti muun muassa sijoittamalla sinne puhtaan ja harmaan veden säiliöt ja bioturvakaapin suodattimet.

Etuteltat tuplaavat varsinaisen laboratorion pinta-alan. Kenttälaboratoriojärjestelmään kuuluu myös standardi ISO-kontteja, joissa on laboratorion ylläpitoon tarvittavia toimintoja ja materiaalia. Järjestelmän etuteltat ja kontit kasvattavat tilantarvetta kentällä, joten liikkuvuudesta huolimatta sitä ei voi sijoittaa mihin vain.

– Ei ole tarkoituskaan, että tämä viedään eturintamalle, tutkimusalajohtaja Heikki Seulanto mainitsee.

Tutkittavien näytteiden koko on yleensä hyvin pieni ja ne toimitetaan tutkimukseen ulkokautta. Kontin takaseinässä on kaksi luukkua, joista toinen vie biologisen laboratorion puolelle ja toinen kemian laboratorioon.

– Näytteitä ei oteta summamutikassa, vaan näytteenottopartion pitää tietää mistä näyte otetaan. Yleensä perusteena on kaasunilmaisulaitteen reagointi, tai putki- tai liuskatestin antama positiivinen tulos taisteluaineelle. Myös näyteastioiden ulkopinnat puhdistetaan mahdollisesta saasteesta ennen laboratoriotutkimuksiin tuomista, Maatela painottaa.

Biologian ja kemian laboratorioilla on eroa myös paineistuksessa. Kemian puolella on jatkuva lievä ylipaine, joka estää ulkoilman saasteita pääsemästä laboratorioon, kun taas biologian laboratoriossa alipaine estää tutkimuksen kohteena olevia mikrobeja leviämästä laboratorion ulkopuolelle.

Kemian puolella näytettä analysoidaan monilla eri analyysilaitteilla, esimerkiksi ATR-FTIR-laitetta käytetään aineen esitunnistukseen. Tunnistaminen perustuu laitteen kirjastospektrin ja analysoidun kemikaalin spektrin yhteensopivuuteen.

Kemian laboratorio on muuttunut hyvin vähän ajan saatossa ja sen varustelu on samanlainen kuin kiinteissä laboratorioissa. Biologian laboratoriossa on myös tavanomainen laboratoriovarustus.

– Näyte saadaan yleensä analysoitua muutamassa tunnissa, Maatela arvioi.

Laboratorion pitää pystyä toimimaan kolmen vuorokauden ajan yhtäjaksoisesti, mikä on Naton standardin mukainen toiminta-aika. Laboratorio onkin ollut mukana monissa kansainvälisissä valmiuksissa, kuten NRF-valmiudessa osana Suojelun erikoisosastoa vuosina 2012 ja 2017. Tälläkin hetkellä se on YK:n valmiudessa.

Nykyinen kenttälaboratorio on neljättä sukupolvea, joka sai alkunsa 2002, kun silloinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam esitti, että Suomi voi tarjota erikoisosaamista suojelun alalta Euroopan unionille sitä pyydettäessä.

Aluksi kenttälaboratoriossa oli vain CB eli kemiallinen ja biologinen osio. Myöhemmin siihen lisättiin säteilyn ja kenttähygienian laboratoriot.

– Joka kerta kun sukupolvi on vaihtunut, kenttälaboratorio on kasvanut sekä kokoa että suorituskykyä, Seulanto toteaa.