Valmiusyksikkökoulutuksesta entistä parempi pohja kriisinhallintatehtäviin
Valmiusyksikön varusmiehet harjoittelevat kansainvälistä yhteistoimintaa ja kriisinhallintaa uudessa koulutuskokeilussa.
Santahaminan varuskunta-alueella harjoitellaan kriisinhallintatehtävissä tarvittavia valmiuksia uudessa kansainvälisen toiminnan koulutuskokeilussa. Pilottikokeiluun valikoitui Kaartin jääkärirykmentti Helsingistä ja Jääkäriprikaati Lapista.
– Haluamme tehostaa rekrytointia kriisinhallintatehtäviin ja samalla hyödymme harjoituksista kansainvälisiä sotaharjoituksia ajatellen. Lisäksi tarjoamme henkilökunnalle ja varusmiehille mahdollisuuden kokeilla sujuuko harjoitustoiminta myös englanniksi, ja sen perusteella arvioida miten pärjäisi mahdollisessa kriisinhallintatehtävässä, kertoo maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Rami Saari projektin lähtökohdista.
– Meillä on jatkuva tarve eri alojen osaajille, esimerkiksi ajoneuvon kuljettajia tarvitaan paljon. Joudumme joka tapauksessa valitsemaan jonkun täyttämään tällaisia tehtäviä, ja jos tämä henkilö ei ole suorittanut tällaista tehtävää varusmiespalveluksessa, koulutus alkaa nollasta.
Valmiusyksikkökoulutus tuottaa useiden aselajien osaajia vaativiin taistelutehtäviin perustietoja ja -taitoja unohtamatta. Tätä osaamista halutaan nyt hyödyntää entistä tehokkaammin maavoimien kriisinhallintatehtävissä, joihin kaikki asepalveluksen suorittaneet voivat hakeutua.
– Suuri osa kriisinhallintatehtäviin valikoituneista on aiemmin tullut Porin prikaatista, jossa meillä koulutetaan Suomen kansainväliset valmiusjoukot (SKVJ). Nyt haluamme tuoda paremmin myös muualla palvelevien varusmiesten tietoisuuteen sen, että muualtakin pääsee näihin tehtäviin.
– Pääkaupunkiseudulta olevien ihmisten valmiudet toimia monikulttuurisessa ympäristössä voivat olla huomattavat, joten Kaartin jääkärirykmentti valikoitui kokeilun paikaksi. Täällä palvelevilla varusmiehillä on myös paremmat valmiudet kaupunkiympäristössä toimimiseen.
Sisällöt koulutukseen valikoituivat Maavoimien esikunnan, Porin prikaatin ja Kaartin jääkärirykmentin kanssa yhteistyössä. Koulutuspaikan henkilökunta on saanut itse valikoida ja suunnitella osan sisällöstä, sillä Kaartin jääkärirykmentillä ja Jääkäriprikaatilla on keskenään erilaiset tehtävät. Sotilasenglannin perusteet, yhteistoiminta helikopterien kanssa sekä räjähdetietoisuuden perusteet kuuluvat koulutussisältöihin.
– Annoin itse muutamia reunaehtoja, joista yksi esimerkki on sellaisten hyödyllisten kansalaistaitojen kuten ensiavun antaminen ja evakuoinnin tilaaminen englanniksi.
– Koulutuksen alkuvaiheessa ensimmäisen viikon sisällöt vastaavat melko hyvin Porin prikaatissa jo käytössä olleita SKVJ:n sisältöjä, ja myöhemmässä vaiheessa mukaan tulee enemmän oman joukkoyksikön aiheita.
Varusmiesten perustamalla kulunvalvontapaikalla ajoneuvo ja sen kyydissä olevat henkilöt tarkastetaan. Samalla harjoitellaan sotilasenglantia ja pohditaan, miltä tuntuisi toimia kriisinhallintatehtävissä.
Koulutus 2020 -ohjelma ajoittuu todella otolliseen aikaan valmiusyksikkökoulutuksen kehittämisen kanssa. Uudistukset tukevat toisiaan, sillä kurssit ovat sisällytettävissä Koulutus 2020 -ohjelmaan. Koulutusta myös kehitetään nyt käynnissä olevista kursseista saadun palautteen avulla.
– Näiden kokeilujen perusteella otamme kokemukset talteen, opimme lisää, ja ensi vuonna pääsemme kokeilemaan tätä kaikissa joukko-osastoissa.
– Varusmiesten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaisi, että on pysähdytty miettimään ensinnäkin miten toiminta sujuu englannin kielellä ja toisekseen, voisiko kriisinhallintapalvelus olla vaihtoehto omalle kohdalle. Tällä perusteella vaikuttaa siltä, että olemme onnistuneet tässä vaiheessa.
Lopuksi Saari toteaa, että käynnissä oleva uudistus on erittäin mielekäs. Kriisinhallintapalvelus voi nimittäin olla sopivan haastava elämänkokemus nuorelle tai kätevä tapa hyödyntää mahdollinen opiskelujen välivuosi niin, että siitä on konkreettista hyötyä sekä yksilölle että puolustusvoimille.
