Vala vai vakuutus, siinäpä vasta pulma
Kirjoittajan mielestä uskominen ja vannominen eivät kulje käsi kädessä.
Näillä sanoilla alkoi sotilasvalani. Sotilasvala on juhlallinen tilaisuus, johon valtaosa varusmiehistä osallistuu ja vannoo palvelevansa Suomea rehellisesti ja edistää Suomen hyötyä.
Heille, jotka eivät halua vannoa Jumalan silmien alla, tarjotaan valatilaisuuden sijaan sotilasvakuutusta, joka vannotaan kunnian ja omantunnon kautta. Siinä missä valatilaisuus on suuri päätilaisuus kaikkine ohjelmineen, on vakuutustilaisuus pieni ja yksinkertaistettu. Onko siis oikein, että heille, jotka eivät halua Jumalan edessä vannoa mitään, tarjotaan pientä tilaisuutta, ilman sen kummempia hienouksia?
Mutta miksi vala tehdään Jumalan edessä? Toki suomalaisuuden perusarvoina on pidetty kotia, uskontoa ja isänmaata. Arvojen mukaan siis uskonto kulkee käsi kädessä isänmaan kanssa, ja näin ollen on jokseenkin loogista ottaa Jumala mukaan valatilaisuuteen. Mutta entäpä he, jotka eivät kuulu kristinuskoon, jotka eivät usko kristinuskon Jumalaan tai kristinuskon opetuksiin.
Evankelisluterilaisen kirkon tilastojen mukaan vuoden 2017 alussa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 71,9 prosenttia suomalaisista. Tietysti lähes neljä miljoonaa suomalaista muodostavat uskontokunnallisen enemmistön, mutta Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan ei tämäkään asia ole täysin mustavalkoinen. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 27 prosenttia suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan ja 23 prosenttia suomalaisista uskoi Jumalaan jotenkin muuten kuin kirkko opettaa. Tällöinhän he muodostavat tilastoihin katsoen vähemmistön.
Mediassa on jo pitkään käyty keskusteluja siitä, pitäisikö kouluissa uskonto ja elämänkatsomustieto yhdistää samaksi oppiaineeksi. Miksei siis puolustusvoimissakin yhdistettäisi sotilasvalaa ja -vakuutusta samaksi tilaisuudeksi? Kykenisin mainitsemaan muutamiakin henkilöitä nimeltä, jotka eivät millään tavalla usko kristinuskon mukaiseen Jumalaan, mutta valitsivat silti sotilasvalan. Valinta perustui lähes täysin siihen, että halu päästä suureen tilaisuuteen vei voiton omasta vakaumuksesta.
Jos kristinuskon Jumalaan uskomaton henkilö vannoo olevansa luotettava ja kunnollinen kansalainen Jumalan edessä, eikö silloin koko valan merkitys katoa? Eikö olisi kaikkien kannalta järkevämpää tehdä yksi tilaisuus, jossa vannottaisiin samat asiat joko sotilasvakuutuksen sanoin, tai jollakin uudella kaavalla?
