Uusi puolustusrahasto avaa ovia puolustusteollisuuden yhteistyölle

EU-budjetista suunnataan ensimmäistä kertaa rahoitusta puolustusteollisuudelle. Rahoituksen edellytyksenä ovat jäsenmaiden rajat ylittävät yhteistyöprojektit, joilla vastataan puutteisiin puolustuksen suorituskyvyssä.

Puolustusteollisuuden yhteistyö EU:ssa ottaa tulevina vuosina merkittäviä edistysaskelia komission ehdottaman Euroopan puolustusrahaston myötä. Tulevan puolustusrahaston tavoitteita ja toimeenpanoa puitiin Suomen EU-puheenjohtajamaan roolissa järjestämässä korkeantason konferenssissa Helsingissä 3.­­­–4. lokakuuta.

Euroopan komission aloite Euroopan puolustusrahastosta hyväksyttiin Euroopan unionin neuvostossa marraskuussa 2018 ja siitä on saavutettu alustava poliittinen yhteisymmärrys neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä. Puolustusrahasto avaa uuden luvun jäsenmaiden välisessä yhteistyössä, koska EU-budjetista suunnataan ensimmäistä kertaa rahaa puolustusteollisuuden kehittämiseen.

Rahaston tavoitteena on suorityskykyjen kehittäminen ja eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Rahoitettavat yhteisprojektit vastaavat jäsenmaiden yhdessä määrittelemiin suorituskyvyn puutteisiin. Konferenssin avanneen puolustusministeri Antti Kaikkosen viesti rahaston perustamisen ehdoista on selvä.

– Euroopan puolustusrahaston on tuotava todellista lisäarvoa eurooppalaisella tasolla. Rahaston avulla meidän tulee päästä tuloksiin, joihin yksittäiset jäsenmaat eivät pääse yksin omilla resursseillaan, Kaikkonen linjaa.

Suomella on mahdollisuus vaikuttaa puolustusrahaston toimeenpanon painopisteisiin yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Mari Eteläpään mukaan Suomen pyrkimyksinä on varmistaa sen käytännön toimivuus ja tehokkuus.

– Suomen tavoitteena on tehdä rahastosta mahdollisimman toimiva ratkaisu, joka vastaa yhdessä jäsenmaiden kesken sovittuihin tavoitteisiin, valottaa Eteläpää.

Puolustusrahasto luo puolustusteollisuuden toimijoille motiivin tehdä yhteistyötä keskenään myös jäsenmaiden suorituskykyjen yhteisessä kehittämisessä. Täydentävän rahoituksen myöntäminen puolustusrahastosta tapahtuu komission uuden puolustuksen pääosaston järjestämissä kilpailullisissa hauissa. Vaatimuksena on vähintään kolmen yrityksen muodostama ryhmä vähintään kolmesta eri jäsenmaasta. Tämän toivotaan vahvistavan yhtenäisiä ja avoimia EU:n sisämarkkinoita myös puolustustarvikkeiden osalta.

– Puolustusmarkkinat poikkeavat muista sisämarkkinoista, koska ne eivät ole toimineet tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Lisääntyvän rajat ylittävän yhteistyön odotetaan kuitenkin osaltaan tehostavan puolustusmarkkinoita, Eteläpää havainnollistaa.

Mari Eteläpään mukaan Suomen prioriteettina on saada puolustusrahasto toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomi on nykyisellään EU:n nettomaksajamaa, jolloin herää kysymys siitä, miten uudet EU-varojen suuntaamispäätökset vaikuttavat suomalaisen teollisuuden suoraan taloudelliseen hyötyyn.

– Suomen puolustusteollisuudella on varmasti kyky saada rahoitusta Euroopan puolustusrahastolta, koska haussa korostetaan innovatiivisuutta, uutta ajattelua ja uusia teknologioita, Eteläpää korostaa.

Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan ensimmäiset EU-rahoitusinstrumentit puolustusteollisuudelle ovat saaneet positiivisen vastaanoton myös suomalaisen puolustusteollisuuden keskuudessa.

– Tämä nähdään selkeästi mahdollisuutena sekä kansallisten että kansainvälisten kykyjen kehittämiseen. Verrattuna puolustushallinnon tutkimus- ja kehittämistoimien nykyisiin määrärahoihin, puolustusrahastosta voisi parhaimmillaan olla saatavilla todella merkittäviä summia kotimaiselle teollisuudelle, Karanko kiteyttää.

Euroopan komissio on esittänyt puolustusrahastolle 11,5 miljardin budjettia vuosille 2021–2027.
Samoilla linjoilla on myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden yhteistyöjärjestön edustaja Burkard Schmitt.

– Uusi puolustusrahasto on erittäin tervetullut hanke. Eurooppalainen puolustusteollisuus on puolestaan valmis syventyvään yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa ja investoimaan kasvavaan tahtiin omiin tutkimus- ja kehitysprojekteihinsa, Schmitt kertoo.

Ennen seuraavia askeleita puolustusrahaston toimeenpanossa, on kuitenkin odotettava päätöksiä EU:n rahoituskehysneuvotteluista. Puolustusrahaston rahoitus päätetään Suomen vetämissä neuvotteluissa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027.