Työ yleisen asevelvollisuuden kehittämiseksi alkaa

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen puhuivat maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan tulevaisuudesta valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen korosti asevelvollisuuden sekä yleisemmin maanpuolustuksen kehitystä ja uudistusta tervehdyksessään 232. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Kaikkonen mainitsi strategiset suorituskykyhankkeet, kuten hävittäjähankinnan ja Pohjanmaa-luokan korvettihankkeen. Hän kuitenkin muistutti myös hiljaisen, jatkuvan kehityksen tärkeydestä.

– On hyvä muistaa, että puolustuksemme kehittäminen on paljon muutakin, kuin Hornetin seuraajasta päättämistä ja uusien korvettien hankintaa. Uudistamme jatkuvasti viimeisen noin 30-40 vuoden aikana karttunutta puolustuskykyä, Kaikkonen tähdensi.

Tervehdyksessään puolustusministeri toi myös esille hallituksen toimet yleistä maanpuolustusvelvollisuuden ja yleisen asevelvollisuuden kehittämistä pohtivan parlamentaarisen komitean asettamiseksi.

– Lähtökohtana hallituksella on se, että yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Asevelvollisuus tukee yhteiskunnallista koheesiota ja luo perustaa maanpuolustustahdolle. Tavoitteenamme on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.

Parlamentaarinen komitea on Kaikkosen mukaan jo aloittamassa työtään, jonka vuoksi asevelvollisuudesta ja maanpuolustuksesta käytävän keskustelun tärkeys ja keskeisyys on juuri nyt korostettua.

– Toivon, että voimme tulevien kuukausien aikana keskustella muun muassa kutsuntojen kehittämismahdollisuuksista, varusmiespalveluksen ja reservin kertausharjoitusten toimeenpanosta ja siviilipalveluksen kehittämisestä.

– Itse uskon vakaasti siihen, että tuleva keskustelu suomalaisesta asevelvollisuudesta ja maanpuolustusvelvollisuudesta hyödyttävät meitä kaikkia ja maamme turvallisuutta. Ottakaa osaa tähän keskusteluun. Osaamisenne on meille kaikille tärkeää, Kaikkonen sanoi alkavalle maanpuolustuskurssille osallistuville kuulijoille.

Valtakunnalisille maanpuolustuskursseille kutsutaan johtoasemissa olevia henkilöitä useilta yhteiskunnan aloilta. Kursseja pidetäänkin usein poikkeuksellisina verkostoitumismahdollisuuksina.

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa parlamentaarisen komitean suorana tavoitteena kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Tasa-arvotyö ja tietoisuuden lisääminen naisten vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta mainitaan keinoina maanpuolustusvelvollisuuden kehittämiseksi.

Myös Kaikkonen toi esille naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tervehdyksessään. Hän piti tärkeänä löytää keinoja lisätä vapaaehtoisen asepalveluksen käyvien naisten määrää.

– Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavat naiset ovat hyvin motivoituneita ja usea suorittaa myös johtajakoulutuksen. Voi olla, että vielä omalla puolustusministerikaudellani en pääse todistamaan ensimmäistä naisupseeria kenraalikunnassa, mutta kovin kaukana ei tämäkään tilanne ole, Kaikkonen kehui.

Puheensa lopussa Kaikkonen antoi myös kantansa esitetystä kansalaispalvelusmallista. Hän korosti tarvetta selvittää mallin toteutusmahdollisuudet.

– Hallitusohjelman kirjausta noudattaen, yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Tältä osin tulevan parlamentaarisen komitean työn, samoin kuin peräänkuuluttamani kansalaiskeskustelun on hyvä perustua realistiselle pohjalle.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen taas tutki puheessaan laajasti kriisinhallinnan tulevaisuutta. Tilanne Lähi-idässä on jälleen kerran kiristynyt Iranin ja Yhdysvaltain suhteiden vajotessa huolestuttavaan suuntaan.

Toisaalta Kivinen muistutti haasteista ja vaaroista myös muissa rauhanturvaoperaatioissa. Suomi osallistuu tällä hetkellä kymmeneen rauhanturvaoperaatioon.

– Irakin lisäksi kriisinhallinnan vaativimpia toimintaympäristöjä ovat nykyisin Mali ja Afganistan. Niissä yleistilanne on epävakaa, turvallisuustilanne vaihtelee paljon alueittain ja olosuhteet ovat haastavat henkilöstölle ja kalustolle, Kivinen painotti.

Irakissa toimivat suomalaiset joukot ovat kaikki kunnossa. Siitä huolimatta tilanne on saanut hyvin paljon julkisuutta. Kriisinhallinta on noussut julkisessa keskustelussa vahvasti pinnalle.

– Operaatioihin sisältyy aina riskejä, eivätkä viimeviikkoiset tapahtumat ole ainutlaatuisia. Turvallisuutta vaarantavia tapahtumia on ollut jokaisessa operaatiossa.

Kivinen toi esiin hallitusohjelmassa mainitut tavoitteet Suomen kriisinhallintaan osallistumisesta. Tämän lisäksi hän arvioi myös koko Euroopan roolin kriisinhallinnassa kasvavan tulevaisuudessa.

– Kansainvälinen kriisinhallinta on tärkeä osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, Kivinen linjasi.