Tykistön rooli on ollut esimerkiksi Ukrainan konfliktissa huomattava. Tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta kertoo, että raporttien mukaan yli 85 prosenttia kaikista tappioista on tuotettu tykistöaseilla.
– Mikäli halutaan tuhota jokin kallis maali, ohjus saattaa helposti maksaa satojatuhansia euroja tai jopa miljoonan. Tykistön kranaatit maksavat muutamia tuhansia per kappale. Jos ne saadaan osumaan suoraan maaliin, saadaan sama tulos kuin kalliilla ohjuksella, Pasivirta havainnollistaa.
Kranaattiin laitettava älykäs sytytin on yksi esimerkki nykyteknologian tarjoamista tykistöllisistä täsmäaseista. Kun se laitetaan kranaattiin, saadaan osuma muutaman metrin tarkkuudella haluttuun kohteeseen.
Puolustusvoimien operatiivinen tykistö -hanke on ollut käynnissä noin kaksi vuotta. Tällä hetkellä Suomessa on yksi tykistöjärjestelmä kokeiltavana. Päätös siitä, minkälainen tykistöjärjestelmä hankitaan, tehdään kenttäkokeiden jälkeen loppuvuodesta.
Tykistöjärjestelmät ovat nykyään hyvin taistelunkestäviä, sillä niillä pystytään lähtemään pois tuliasemista ennen kuin vihollinen ehtii toimia niitä vastaan. Uusille operatiiviisille joukoille kehitetään sellaista tykistöjärjestelmää, joka pystyy liikkumaan samalla tavalla kuin nämä nopeasti liikkuvat joukot.
Järjestelmä, jota tällä hetkellä arvioidaan, on todistettavasti ampunut perinteistä suomalaista ampumatarviketta yli 40 kilometrin etäisyydelle. Pasivirta kertoo myös tutkajärjestelmistä, joilla saadaan noin viidessä sekunnissa tieto, mistä ammutaan.
– Tämä tarkoittaa sitä, että on alle kaksi minuuttia aikaa lähteä pois, ellei halua tulen alle. On tärkeää huomioida, että tykistöä kehitetään kokonaisuutena. Siitä lähtien kun valitsemme kohteen, johon haluamme vaikuttaa ja kun tykki laukeaa, kaiken pitää olla sillä välillä kunnossa. Ilman sitä tämä järjestelmä ei toimi.
Pasivirta kehuu puolustusvoimien ballistista valmistelua, jossa lasketaan lentorata maalipisteeseen. Nykyään pystytään muun muassa laskemaan lentoradat tarkasti säämittauksella. Tuuli, lämpötila ja ilmankosteus tulee ottaa tällöin huomioon.
– Kun tykillä ammutaan esimerkiksi 30 kilometrin päähän, kranaatti lentää parisen minuuttia taivaalla ja käy yli kymmenen kilometrin korkeudessa. Laskelmien pitää olla tarkkoja, muuten kranaatti voi lentää kilometrin verran väärään paikkaan.
Eversti Pasi Pasivirta toimii ylimpänä tykistöasiantuntijana maavoimissa.
Puolustusvoimilla on ollut vuosien ajan vahva tykistö, mikä koostuu tänä päivänä perinteisten tykkien lisäksi kranaatin- ja raketinheittimistä. Tykistö on hyvässä kunnossa, mutta joukkorakennetta uudistettaessa osasta vanhentuvaa tykkikalustoa luovutaan.
Pasivirta painottaa, ettei kalustosta luovuta siksi, ettei se toimisi. Vanhetessaan tykkien ylläpidosta tulee hyvin kallista.
– Olemme nyt katsoneet, että sopiva kalustosta luopuminen sopivissa määrin mahdollistaa kokonaisuuden ylläpitämisen. Edelleen kaikille perustettaville joukoille on olemassa ne tykistöjärjestelmät, mitä halutaan.
Osa puolustusvoimien pääkalustosta, 122H63-tykit, ovat nimensä mukaisesti vuodelta 1963. Muun muassa operatiivisesta suunnittelusta ja kalustojen hankintojen ohjauksesta vastaava Pasivirta kertoo, että uutta tykistökalustoa hankittaessa katsotaan myös käytettyjä vaihtoehtoja.
– Mikäli on saatavilla käytettyä kalustoa, mikä on ollut vain vähän käytössä ja millä on pitkä elinikä jäljellä, kannattaa sellaista tietenkin harkita vakavasti.
Tykistöjärjestelmät kestävät käytössä helposti viisikymmentä vuotta, jos niistä pidetään hyvää huolta. Puolustusvoimilla tykistön huolto perustuu siihen, että niiden käyttäjät käyvät huolellisen koulutuksen. Valmistajien antamien huolto-ohjeiden noudattamisen lisäksi kaluston kulumista seurataan itse.
Pasivirta valaisee, että kalustoa myös kierrätetään käyttökuormituksen tasaamiseksi. Mikäli käytettävissä on useita satoja tykistöaseita ja koulutuksessa tarvitaan yhdellä kertaa vain 30, niitä muutamaa kymmentä käytetään vuoden ajan, huolletaan ja laitetaan varastoon. Tämän jälkeen varastosta otetaan käyttöön uusi kalusto.
Tiimityöskentely on tykistön toiminnassa elintärkeää. Pasivirta muistuttaa, että kaikkien lenkkien on toimittava ja kaikkia tarvitaan. Yksittäisellä ammusmiehellä on aivan yhtä tärkeä tehtävä kuin tulenjohtopäälliköllä.
– Tykistössä on kaksi isoa kokonaisuutta. Toinen on tulenjohtopuoli ja toinen tuliasemapuoli. Tulenjohtajapäässä tulenjohtaja saa tehtävän, jalkaväkijohtaja päättää mihin halutaan vaikuttaa ja sen jälkeen maalin paikka pitää mitata tarkasti.
Puolustusvoimilla on käytössään Maalinpaikannuslaite 15. Se on kokonaan suomalaista tuotekehitystä ja sisältää lämpö- sekä päiväkameran, laseretäisyysmittarin, viestiyhteyden ja muita erilaisia sensoreita.
– Kun käyttäjä painaa nappia, laite mittaa automaattisesti maalin paikan. Järjestelmässä on oma gps ja elektroninen kompassi. Se on erittäin hyvä laite: muutaman kilon painava, kulkee hyvin mukana ja toimii pattereilla. Sillä paikannetaan maali ja lähetetään viesti tuliportaalle, Pasivirta kehuu.
Tuliasemiin ryhmitetään esimerkiksi kuusi tai 18 tykkiä yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Se edellyttää sitä, että jokaiselle tykille mitataan oma paikka ja suunta tarkasti. Tuliaseman päässä päätetään tykkien paikat.
Siellä rakennetaan johtamisyhteydet, jotta jokaiselle tykille saadaan viestiyhteys. Lisäksi tarvitaan ampumatarvikehuolto, sillä tykeille pitää saada tuotua kranaatteja ja panoksia. Kun tuliasemissa toimii esimerkiksi 300 ihmistä, ei voi tietenkään unohtaa ruoan sekä majoituksen tarpeita.
– Uudet järjestelmät ovat täysin itsenäisiä. Jos meillä on viestiyhteys, tulenjohtaja painaa napista niin tulikomento menee ampuvalle tykille, jossa on neljä ihmistä: ajaja, johtaja, ampuja ja ammusmies. Tulenjohtopäässä tarvitaan kaksi ihmistä: tulenjohtajaa ja mittaajaa, Pasivirta valistaa.
– Periaatteessa kuudella ihmisellä ja parilla radiolla pystytään hoitamaan koko homma. Laskennasta huolehtii laitteissa olevat nykyaikaiset tietokoneet, joihin syötetään Ilmatieteen laitoksen mittausdatasta tulevat säätiedot.
Aselajin nopea kehitys on tuonut uudenlaisia haasteita tykistökadettikoulutukseen. Kadettikoulun pääpaikka on Santahaminassa osana Maanpuolustuskorkeakoulua. Tykistökoulu, jossa koulutetaan tykistökadetteja, on osa Maasotakoulua ja toimii Niinisalossa. Molemmat kantavat osavastuun akateemisesta koulutuksesta.
Maasotakoulun Tykistökoulun korkeakouluosaston johtaja, everstiluutnantti Pauli Pukaralammi kertoo, että Tykistökoulu on päivittänyt opetussuunnitelmiaan.
– Korostamme sitä, että koulutuksemme keskeisenä teemana on johtaminen. Nopea tilannekehitys vaatii johtajilta paljon. Teimme viimeksi viime keväänä laajan työelämäpalautteen. Keräsimme kaikilta valtakunnan tykistöjoukoilta palautetta.
Tykistökoulusta valmistuu osaajia niin tulenjohto-, tuliasema-, mittaus-, johtamisjärjestelmä- sekä huoltopuolelle. Ensi vuonna tykistökoululla aletaan kouluttamaan myös ilmatulenjohtajia. Pukaralammi uskoo, että tykistöupseereille tarjoutuu tulevaisuudessa hyvin monipuolisia tehtäviä.
– On silmiinpistävää, että tykistö on muuttumassa houkuttelevammaksi aselajiksi. Tykistö ei ole aiemmin ollut kovin haluttu paikka, osittain palveluspaikkojen syrjäisyyden takia. Ollaan haettu varuskuntiin, jotka sijaitsevat lähempänä pääkaupunkiseutua.
Aselajin kehittyminen on hänen mukaansa johtanut tykistön houkuttelevuuteen. Opetuksen kehittäminen on ollut Tykistökoulun teemana kolme vuotta ja se on alkanut poikia monenlaisia muutoksia opetustapahtumiin ja -menetelmiin.
– Niinisalo on tykistön kehto, johon on koottu aselajin parhaat osaajat. Täällä Tykistökoulussa henkilökunta on ammattitaitoista, mutta tällä hetkellä myös koulutusolosuhteet ovat todella hyvät niin majoituksen kuin koulutusympäristönkin puolelta, Pukaralammi kiittelee.
Haasteita tuottaa se, että kadetit opiskelevat Tykistökoulussa vain vuoden. Aselaji on elänyt viime vuosina murroksessa ja samalla on syntynyt paljon uusia välineitä. Niiden käyttö pitää kouluttaa jokaiselle kadetille lyhyehkössä ajassa.
– Kurssilaisilta saadun asiakaspalautteen perusteella muutoksiin ollaan pystytty vastaamaan todella hyvin. Palaute kertoo sen, että pystymme antamaan jokaiselle tykistöupseerille valmiuden kaikkiin tykistöosa-alueisiin. Se on laaja kokonaisuus.
