Tutkinnolla taistelijaksi

Ilmasotakoulun aliupseerikoulun lentosotamiehet marssivat kohti lähiharjoitusaluetta auringon vasta noustessa. Yksi peruskoulutuskauden merkittävimmistä päivistä on alkamassa – lentosotamiehet suorittavat tänään taistelijan perustutkinnon.

Varusmiehet eivät tiedä tarkkaan, mitä kokeessa tullaan tekemään. Odotusalueella varusmiehet ottavat paikkansa mättäältä ja alkaa keskustelu edessä olevasta suorituksesta. Vähiten odotetaan suojeluhälytys- ja telamiinaharjoituksia. Lentosotamies Akseli Nurmi odottaa tutkintoa mielenkiinnolla, sillä olosuhteet ovat hänen mukaansa optimaaliset.

– Sää on todella hyvä! Ei ole liian kuuma eikä liian kylmä, ja minulla on vettäkin mukana reilusti. En tiedä, mitä radalla tullaan tekemään, mutta kohtalaisesti se menee varmasti, hän toteaa.

Taistelijan perustutkinto on jokaisen varusmiehen suoritettava moniosainen koe, jonka tarkoituksena on testata peruskoulutuskaudella opittuja taitoja. Peruskoulutuskauden tavoitteena on, että jokainen taistelija pystyy toimimaan osana jääkäriryhmää, ja tutkinto on rakennettu niitä taitoja testaavaksi.

Taistelijan perustutkinnon vetävä kadettiylikersantti Arttu Tuorila valvoo kokeen toteutumista. Rata on jaettu kahteen osaan: asekäsittely- ja taistelurataan. Tuorilan mukaan tämä on valtakunnallinen menettelytapa.

– Jokainen joukko-osasto järjestää peruskoulutuskaudella taistelijan perustutkinnon tällä tavalla. Asekäsittely- ja taistelurata jaottelu, rastikuvauskortit sekä pisteytys ovat valtakunnallisesti yhteiset, hän kertoo

Asekäsittelyradalla testataan erikoisaseiden kuten kertasingon, käsikranaatin ja telamiinan käsittelyä ensisijaisen aseen eli rynnäkkökiväärin käsittelyn lisäksi. Taisteluradalla mitataan varusmiesten kykyä toimia muun muassa suojeluvaroituksen aikana, vartiomiehenä ja epäsuoran tulen alla.

Häiriönpoisto kaikkein helpointa

Varusmiesjohtajien päivä ei ole yhtä mielenkiintoinen kuin tutkintoa suorittavien lentosotamiesten. Käsikranaatin käsittelyrastia vetävä alikersantti Teemu Minkkinen kertoo rastin vetämisen olevan melko työlästä.

– Eilen olin koko päivän vetämässä tätä rastia ja olihan se vähän puuduttavaa kerrata sama tehtävänanto 130 kertaa. Tänään lentosotamiehet ovat suoriutuneet hieman paremmin kuin eilen varmaan siksi, että tässä komppaniassa varusmiehet ovat esivalittuja ja melko motivoituneita, hän kertoo.

Käsikranaattirasti on alikersantin mukaan vaikea arviointiperusteidensa vuoksi.

– Yleisin kompastuskivi on se, että heitto jää vajaaksi. Maalialueelle on matkaa 20 metriä ja siihen on melko vaikea osua, Minkkinen toteaa.

Asekäsittelyradan jo suorittanut lentosotamies Juho Leppänen arvioi suoriutuneensa hyvin tutkinnon ensimmäisestä puoliskosta.

– Häiriönpoisto oli helpoin rasti, kun sitä on harjoiteltu niin paljon. Yllätyin vähän kun käskettiin tehdä aseelle kenttähuolto, sillä sitä meille ei ole koulutettu.

Kadettiylikersantti Tuorila epäilee vartiomiehen toiminnan olevan haastavimpia rasteja tutkinnossa.

– Tehtävänanto vartiomiehen toiminta -rastilla on vähän hankala. Osa saattaa tulkita sen niin, että rastilla kuuluu käyttää asetta eikä muista varmistaa tunnussanalla, onko vastassa vihollinen, hän toteaa.

Käsikranaatin käsittely osoittautui yhdeksi vaikeimmista rasteista tutkinnossa.

Opas käteen myös maastossa

Telamiinarastilla lentosotamiehet jännittävät hiukan enemmän, kun Ilmasotakoulun koulutuspataljoonan komentaja, everstiluutnantti Markku Jämsä saapuu seuraamaan suoritusta. Jämsä on ylpeä varusmiesten motivoituneesta suhtautumisesta tutkintoon.

– Ensimmäistä kertaa urallani näin, että taistelijan opas kaivettiin itsenäisesti esille ja alettiin kertaamaan, että menikö rasti hyvin ja mitä virheitä tehtiin, hän ihmettelee.

Pataljoonan komentajan huomio on merkillepantava, sillä aliupseerikoulun yleisilme on asianmukainen. Lentosotamiehet ympäri harjoitusaluetta juoksevat käskystä seuraavalle rastille, kuulevat ohjeistuksen, kysyvät muutaman kysymyksen ja suorittavat tehokkaasti.
 
Asianmukainen suhtautuminen kannattaakin, sillä Arttu Tuorilan mukaan taistelijan perustutkinto vaikuttaa peruskoulutuskauden valintapisteisiin merkittävästi.

–Peruskoulutuskaudelta voi saada maksimissaan 30 valintapistettä, jotka vaikuttavat siihen, mihin koulutukseen varusmies sijoitetaan. Taistelijan perustutkinnosta pisteitä voi saada yhteensä kahdeksan: neljä kummaltakin radalta, mikäli suorittaa rastit kiitettävästi, hän kertoo.