Tulevaisuuden ampumarata
Puolustusvoimat on aloittamassa sisäampumasimulaattoreiden käytön osana varusmieskoulutusta. Osassa varuskunnista käyttöönotto on jo pitkällä.
Upinniemessä sijaitsevan Rannikkoprikaatin harjoituslaitekeskus näyttää aivan tavalliselta teollisuushallilta. Sisällä kuitenkin tapahtuu. Ulkopuolelta kuulostaa siltä, että hallissa katsotaan jotakin Sean Conneryn tähdittämistä Bond-klassikoista.
Ovenavauksella äänen lähde selviää: Saabin puolustusvoimille myymä sisäampumasimulaattori (SAS), jossa on meneillään tilanteenomainen ampumaskenaario. Taisteluvarustukseen sonnustautuneet varusmiehet osoittavat seinällä olevaa näyttöä langattomilla pistooleilla ja yrittävät osua aavikkokylän suojista heitä tulittaviin sotilaisiin.
– Simulaattorin Windows-pohjainen ohjelmisto on käytännössä tehty niin, että käyttäjä vain valitsee harjoituksen järjestelmään etukäteen rakennetuista vaihtoehdoista, kertoo rannikkoprikaatin SAS-ampumasimulaattorijärjestelmästä vastaava pursimies Kari Laaksonen.
Simulaattorista löytyy tällä hetkellä kolme eri asetta: RK62-rynnäkkökivääri, Glock-pistooli sekä kevyt kertasinko 66 KES 12. Aseet lähettävät laserimpulsseja, joita simulaattoriin kuuluva suurnopeuskamera aistii ja kertoo, mihin ammuttu ”laukaus” osui. Varsinainen harjoituskuva heijastetaan videotykillä valkokankaalle. Simulaattorin eri osat ovat samassa langattomassa verkossa, jonka välityksellä myös aseet ovat yhteydessä tauluun.
Taistelija harjoittelemassa 66 KES 12 -kertasingon käyttöä.
Todenmukaisuutta ampumatilanteeseen tuo aseiden rekyyli. Pistooleissa ja rynnäkkökivääreissä se tuotetaan hiilidioksidilla täytettävien lippaiden avulla. Lippaan kautta hiilidioksidin paine tulee aseen koneistoon ja liipaisun yhteydessä työntää luistia taaksepäin, mikä saa aseen tärähtämään.
Rynnäkkökiväärin putkiperä liikkuu edestakaisin, jolloin rekyyli tuntuu myös olkapäässä. Kevyet kertasingot ovat puolestaan letkulla yhteydessä paineilmasäiliöihin. Tämä aiheuttaa laukaisuhetkellä tönäisyn, joka on kuitenkin Laaksosen mukaan melko kaukana totuudesta.
– Hiilidioksidipaineella tuotettava rekyyli on tietenkin miedompi kuin kovassa ampumatarvikkeessa. Rynnäkkökiväärissä se on hyvin lähellä paukkupatruunoilla ampumisen tunnetta, hän toteaa.
Puolustusvoimien muokkaamat aseiden rungot ja liipaisutuntumat on pyritty mallintamaan oikeiden aseiden pohjalta mahdollisimman todenmukaisiksi. Laaksonen kertoo, että tässä on onnistuttu hyvin.
– Kokonaisuudessaan ampumakokemus on niin lähellä oikeaa, kuin simulaattorilta kehtaa olettaa, hän kehuu.
Koulutuskäytössä simulaattori on ehtinyt olla vasta lyhyen aikaa. Upinniemessä palveluksensa aloittaneet 1/20-saapumiserän alokkaat olivat ensimmäisiä, jotka totuttelivat ampumakäytäntöihin sen avulla.
Pistoolilla ampuessa aseen rekyyli luodaan hiilidioksidipatruunalla.
Aiemmin oikean aseen kanssa kuivaharjoitteluna toteutetut tähtäys-, liipaisu-, ampuma-asento- ja aseenkäsittelyharjoitukset toimivat perustana alokkaiden osaamiselle ennen ensimmäistä kovilla ampumatarvikkeilla suoritettavaa ammuntaa.
Simulaattorin antaman palautteen avulla karkeat ampumatekniikkaan liittyvät virheet ovat aiempaa helpommin tunnistettavissa. Aseen sisällä olevat anturit tunnistavat kallistuksen eri suuntiin, jonka lisäksi se kykenee analysoimaan liipaisuliikettä. Myös erilaisia häiriötekijöitä, kuten ääniä tai säätä pystytään simulaattoriharjoittelussa rajoittamaan.
– Jokainen radalla ohiammuttu laukaus on turha laukaus. Etenkin tukiopetusta tarvitseville ryhmille simulaattori toimii ehdottoman hyvänä harjoittelupohjana, Laaksonen selvittää.
Tähän asti simulaattorin avulla on tehty lähinnä staattista rataharjoittelua. Upinniemessä jo käytössä oleva studio on edelleen prototyyppiversio, jonka viimeiset osat saapuvat todennäköisesti kesään mennessä.
Viimeisteltyyn kaupalliseen versioon kuuluu myös editori, jolla voidaan luoda halutunlaisia harjoitteluskenaarioita. Tavoitteena on, että esimerkiksi taisteluammuntoja kyettäisiin tulevaisuudessa harjoittelemaan simulaattorilla.
– Laite ei tunnista liikettä, mutta mikään ei estää ampujaa liikkumasta. Tekemissämme tilanteenomaisissa kokeiluissa tarkkuus ei ole heittänyt merkittävästi, Laaksonen avaa.
Tällä hetkellä Upinniemi ja Porin prikaatin alainen Säkylä ovat ainoita varuskuntia, joissa ampumasimulaattori on käytössä. Puolustusvoimien suunnitelmiin kuuluu, että jokaiseen varuskuntaan tulee vähintään yksi SAS-simulaattori. Upinniemeen niitä on tulossa kolme, Säkylässä on tällä hetkellä jo kaksi.
Laitteiston käyttöönotto on vielä niin vaiheessa, ettei kaikkia sen tarjoamia koulutuksellisia hyötyjä todennäköisesti ole vielä tiedossa. Simulaattorin ohjelmistopohjaisuus takaa mahdollisuuden monenlaisiin päivitys- ja laajennustoimenpiteisiin. Lupaavaa on, että nykyiselläänkin se on saanut hyvän vastaanoton käyttäjien keskuudessa.
– Tähän mennessä lähes kaikki käyttäjät ovat kehuneet järjestelmää ja olleet tyytyväisiä siihen. Aina voi parantaa, mutta palaute on ollut käytännössä vain positiivista, Laaksonen iloitsee.
