Toveri tietoverkoissa

Puolustusvoimat kouluttaa, harjoittelee ja valmistautuu, mutta sotilastiedustelu pelaa aina kovilla. Tiedustelulakien myötä tiedustelupäällikkö Pekka Toverin alaisuudessa toimiva sotilastiedustelu on saanut käyttöönsä joukon uusia toimivaltuuksia.

– Operatiivisen taustan ansiosta minulla on hyvä käsitys siitä, mitä asiakas tarvitsee tiedustelulta, kenraalimajuri Pekka Toveri kiteyttää.

Aloittaessaan tiedustelupäällikkönä tänä keväänä, Toverilla oli tukenaan useamman vuoden kokemus puolustusasiamiehen tehtävistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

– Sen verran on kokemusta tiedustelusta, että jo ennen taloon tulemista oli näkemys siitä, millainen tiedustelujärjestelmä on ja miten se toimii, Toveri vakuuttaa.

Omien sanojensa mukaan hän ei kuitenkaan ole aivan tavallinen tiedustelupäällikkö. Edeltäjistään poiketen hänellä on vahvaa taustaa panssarijoukoista sekä useamman joukko-osaston ja johtoportaan johtamisesta. Sen kautta henkilöstöasiat ovat tulleet tutuiksi.

– Tiedustelussa tulos tulee henkilöstöstä, joten henkilöstön hallinnointi ja heistä huolehtiminen ovat tärkeitä asioita.

– Keskeistä on juuri organisaation pyörittäminen, jotta meillä on huippuasiantuntijoita, jotka hoitavat syvällisen tiedustelupuolen, Toveri täsmentää.

Kesällä voimaan tulleiden tiedustelulakien myötä tiedusteluorganisaatio tulee kasvamaan. Uusien valtuuksien vastapainoksi tiedustelutoiminnalle asetetaan tiukat rajat. Mutta se ei Toveria haittaa, päinvastoin. Hänen mielestään on perusteltua, että toimintaa valvotaan niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin esimerkiksi parlamentaarista valvontaa harjoittavan tiedusteluvalvontavaliokunnan toimesta.

– Toimin mieluummin ympäristössä, jossa on selkeät rajat, ohjeet ja toimivaltuudet, Toveri toteaa.
Uudet toimivaltuudet tarkoittavat uusia suorituskykyjä.

– Samalla meidän pitää muuttaa toimintatapojamme vastaamaan sitä, mitä tulevaisuudessa teemme. Meillä on sotilastiedustelulla erittäin vahva radiosignaalitiedustelutausta. Se on edelleen keskeinen suorituskyky, mutta meidän pitää liittää tiedustelukokonaisuuteen muitakin asioita, jotta voimme täyttää päätehtävämme, eli tuottaa päättäjille toimintaympäristötietoisuutta ja antaa tarvittaessa ennakkovaroituksen.

– Tiedustelu on ehdottomasti sellainen toimiala, joka toimii aina kovilla, niin sanotusti, Toveri painottaa.

Toverin mukaan voisi jopa sanoa, että suomalainen sotilastiedustelu elää uudistusten myötä eräänlaista murroskautta.

– Ehkä merkittävintä ovat uudet valtuudet tietojärjestelmä- ja tietoliikennetiedustelussa. Kaikki ulkomaiset toimijat menevät enemmän ja enemmän verkkoon, jolloin meilläkin pitää olla kyky toimia verkossa. Se on tärkein suorituskyky, joka meille tulee, ja ehdottomasti avaa uusia mahdollisuuksia, Toveri arvioi ja muistuttaa, että uusia toimivaltuuksia on saatu myös henkilötiedusteluun.

Tietoliikennetiedustelussa ei niinkään seurata sanoman sisältöä, vaan luodaan johtopäätöksiä sen pohjalta, kuka viestii ja kenelle. Tietojärjestelmätiedustelu puolestaan on oma taiteenlajinsa, jossa tunkeudutaan itse tietoverkkoon.

Yksi asia kuitenkin säilyy samana kuin ennenkin.

– Tiedustelutieto ei putoa syliin, vaan sitä pitää hakea, Toveri laukoo.

Hänen mukaansa tiedustelijan erottaa muista uteliaisuus. Kaavoihinsa ei saa kangistua, sillä toimintaympäristö ja toimijat muuttuvat jatkuvasti. Pitää olla mielikuvitusta miettiä uusia keinoja, joilla pääsee käsiksi tietoon.

– Ja tietysti taito tehdä analyysia sekä tiivistää asioita. Mutta kyllä kaikki lähtee siitä, että pitää olla utelias ja haluaa tietää, mitä tuolla takana oikein tapahtuu.

Toimintaympäristön muutoksella Toveri viittaa esimerkiksi datan määrän kasvamiseen.

– Ennen se, jolla oli parhaat sensorit sai myös parasta tiedustelutietoa. Kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat saivat tiedustelusatelliitit taivaalle, niin se oli iso juttu, koska heillä oli sensoreita, joilla he näkivät asioita, joita muut eivät nähneet.

Nykyään sensoreita on joka puolella ja kaupallisesti voi ostaa valtavan määrän dataa hinnalla, joka olisi kymmenen vuotta sitten tuntunut naurettavan alhaiselta. Nopeat tietoliikenneyhteydet levittäytyvät ympäri maailmaa, ja taivaalle lähetetään mikrosatelliitteja. Data voi olla vaikkapa reaaliaikaista ja liikkuvaa kuvaa suurkaupungista. Samalla internetin avoimista tietolähteistä löytyy valtavia määriä tietoa reaaliajassa, mutta haasteena on, että väärän tiedon määrä on kasvanut.

– Tulevaisuudessa ei välttämättä ole tärkeää, kenellä on parhaat sensorit, vaan kuka pystyy hallitsemaan valtavaa datamassaa keinoälyn ja koneoppimisen kautta.

– Oli se sitten älyjääkaappi, puhelin, liikennekamera tai satelliitit taivaalla, niin sen kaiken datan käsittelyyn ei ihminen kykene, vaan pitää olla tekoäly, joka perkaa tietoa ja osoittaa analysoijalle, että katso tätä! Se auttaa näkemään oleellisen valtavasta massasta.

– Analysoitu tieto pitää lisäksi saada nopeasti ja ajoissa kaikille tiedon tarvitsijoille. Jakamaton tai liian myöhään toimitettu tieto on turha. Tiedustelun pitää olla entistä kiinteämpi osa puolustusvoimia.