Northern Wind 2019 -harjoituksessa Pohjois-Ruotsissa yhteen iskivät suomalaisista ja ruotsalaisista koottu prikaati, sekä norjalainen prikaati, jota oli vahvistamassa sotilaita Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Taisteluharjoituksessa tähdättiin paitsi Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämiseen myös taistelutoiminnan harjoitteluun haastavissa talviolosuhteissa.
– Tämä on ainutkertainen tilaisuus tämän kokoiselle suomalaiselle joukolle taistella oikeaa mekanisoitua prikaatia vastaan. Nyt ei tarvitse kuvitella, että jostain on tulossa vihollinen, vaan sieltä ihan oikeasti tulee lähes täysvahva prikaati, kuvaili Suomen harjoitusjoukon johtaja, eversti Jari Osmonen.
Northern Wind 2019 on Ruotsin maavoimien pääharjoitus, johon osallistui yhteensä noin 10 000 taistelijaa. Suomalaisia sotilaita harjoitukseen osallistui reilut 1500, jonka lisäksi ajoneuvoja oli mukana 500. Joukot olivat pääosin Panssariprikaatista, Jääkäriprikaatista, Kainuun prikaatista ja Porin prikaatista.
– Tämä on suurin suomalainen sotilasjoukko, joka on siirtynyt rajojemme yli sitten sotavuosien, Osmonen täsmensi.
Varusmiehillä oli harjoituksessa keskeinen rooli, sillä heitä oli mukana Norrbottenissa noin 1200. Kaikki heistä lähtivät Pohjois-Ruotsiin vapaaehtoisesti. Muiden maiden joukoissa sen sijaan oli mukana myös paljon ammattisotilaita. Harjoituksessa saatiin siis samalla arvokasta tietoa siitä, miten suomalainen varusmieskoulutus kestää vertailua kansainvälisiin ammattisotilaisiin nähden.
– Tässä on nyt reilu vuorokausi taisteltu ja sen perusteella, mitä minä olen nähnyt, niin helppo on vastata, että kyllä se kestää vertailun, totesi eversti Osmonen harjoituksen alkupuoliskolla.
Osa Ruotsiin lähteneistä varusmiehistä on saapunut palvelukseen vasta tammikuun saapumiserässä. Haastavaan harjoitukseen osallistuminen on vaatinut muutoksia myös uusien varusmiesten koulutussuunnitelmiin, jotta sotilaiden taidot on saatu riittävälle tasolle.
– Keskustelin asiasta Panssariprikaatin edustajien kanssa, ja siellä on esimerkiksi prikaatin komentajan päätöksellä lyhennetty peruskoulutuskautta osallistuvilta henkilöiltä kaksi viikkoa. Erikoiskoulutuskausi on siis aloitettu jo viikolla kuusi, ja siinä on keskitytty pelkästään taistelukoulutukseen, Osmonen selventää.
Yhdellä Panssariprikaatista saapuneella vaunujoukkueella olikin tapahtumia jo harjoituksen ensimmäisenä päivänä.
– Tuhosimme eilen joukkueellisen telakuorma-autoja. Olimme metsänreunassa, eikä vihollinen havainnut meitä ollenkaan. Pääsimme käytännössä ampumaan suoraan kylkeen, kertoi panssarivaununjohtaja, alikersantti Aleksi Kukkonen.
Vielä harjoituksen alkuvaiheilla tunnelma oli odottava.
– Odotan, että vihollinen tulisi oikein kunnolla päälle. Pääsisimme vähän kokeilemaan, että miten me oikein pärjäämme, Kukkonen toivoi.
Pohjois-Ruotsin vaativat olosuhteet tuottivat omat haasteensa joukkojen toiminnalle, sillä lunta oli harjoitusalueella paljon.
– Kyllä minun täytyy nostaa hattua niille Panssariprikaatiin tammikuussa tulleille kavereille, jotka tuolla puolentoista metrin lumessa ovat mallikkaasti taistelleet, kehui eversti Osmonen.
Myös koko harjoituksen johtaja, eversti Stefan Smedman Ruotsin puolustusvoimista korosti vaikeita olosuhteita.
– Olosuhteet ovat hyvin haastavat, sillä lunta on erittäin paljon. Paikalliset kertoivat minulle, että tällaista lumimäärää ei ole ollut moneen vuoteen maaliskuussa.
Simulaattorijärjestelmien laajamittainen hyödyntäminen oli yksi harjoituksen erityispiirteistä. Peräti 6000 sotilaalla oli varusteissaan simulaattoritekniikkaa, jonka lisäksi sensoreita oli myös 1500 ajoneuvossa. Taistelukentällä moderni tekniikka ratkaisee monet pattitilanteet.
– Ilman simulaattoreita meidän erotuomarit olisivat tuolla taistelukentällä sellaisessa juupas-eipäs-väittelyssä, eversti Osmonen pohtii ja jatkaa.
– Nyt me voimme taisteluiden jälkeen näyttää tietokoneelta, että miten se tilanne ihan oikeasti meni. Kun karttapohjalla näkyy liikkeet ja vaikutukset, niin siitä on helppo tehdä johtopäätökset, että kumpi olisi pärjännyt.
Myös varusmiesten keskuudessa simulaattorit koetaan hyödyllisiksi.
– Yllättävän hyvin nämä toimivat. Jokaisella jalkamiehellä on liivit ja kypärät, joiden sensorit ottavat aseista laseria vastaan. Samoin myös vaunuissa on samanlaista teknologiaa, kertoo vaunujoukkueen johtaja, upseerikokelas Juuso Hirsimäki.
Yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä on tiivistynyt viime vuosina ja Northern Wind 2019 -harjoitus onkin pitkällisen suunnittelun tulos. Molemmat osapuolet ovat hyvin tyytyväisiä joukkojen yhteistoimintaan.
– Yhteistyö suomalaisten ja ruotsalaisten yksiköiden välillä toimii erittäin hyvin, ja voin sydämeni pohjasta sanoa, että olemme aseveljiä, harjoituksen johtaja, eversti Smedman lausui.
Eversti Osmonen on samoilla linjoilla ruotsalaisen kollegansa kanssa. Kehityskohteista kysyttäessä mieleen tulee ainakin yksi asia.
– Johtamisjärjestelmien yhteensovittaminen on varmasti sellainen asia, minkä kohdalla joudumme jatkossa miettimään toimintatapoja, Osmonen analysoi.
Hägglunds BV206 kulki lumesta huolimatta vauhdikkaasti eteenpäin.
Korjattu 29.03. klo 09:48 viimeisen kuvan ajoneuvon nimi oikeaksi.
