Suomen ilmavoimien vuoden suurin harjoitus käynnisti moottorinsa
Ruska 19 -harjoituksessa kehitetään ilmavoimien valmiutta lähettämällä Suomen ja Ruotsin hävittäjiä taivaalle.
Hävittäjät tähdittävät Suomen ilmatilaa 1.-10. lokakuuta järjestettävän Ruska 19 -harjoituksen aikana. Kyseessä on ilmavoimien vuoden pääsotaharjoitus, johon osallistuu 4500 henkilöä ympäri Suomea ja yli 50 ilma-alusta. Tavoitteena on kehittää ilmavoimien valmiutta, sekä kouluttaa puolustusvoimien henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiesten toimintaa Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä.
– Ruska 19 -harjoitukseen osallistuvat joukot jakautuvat ilmapuolustustehtäviä harjoittelevaan ja harjoitusvastustajaa kuvaavaan osapuoleen. Harjoitusta ei lennetä ennalta sovittujen aikataulujen mukaisesti, vaan osapuolten on sovitettava valmiutensa ja toimintansa reaaliaikaisesti kehittyvään tilanteeseen, harjoituksen johtaja, eversti Juha-Pekka Keränen kommentoi.
Harjoitusalue on jaettu ylä- ja alamaahan ja se kattaa kokonaisuudessaan yli kymmenen lentopaikkaa: Ylämaalla harjoitusvastustaja tukeutuu Rovaniemelle, Ouluun ja Ruotsin Luulajaan. Alamaalla puolustava joukko taas hyödyntää Tampereen, Kuopion, Jyväskylän, Porin, Vaasan, Joensuun, Kajaanin ja Hallin lentoasemia. Puolustavaa joukkoa tukee myös ilmantorjuntayksiköt, jotka toimivat Kuopion ja Lohtajan harjoitusalueilla.
Suomen ilmavoimien kalustosta lentotoimintassa on mukana lähes 30 F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta, kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä yksi maavoimien NH90-helikopteri. Ilmavoimien lisäksi harjoituksessa on edustettuna myös muut puolustushaarat. Maavoimista mukana on joukkoja Panssariprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä.
– Ilmapuolustukseen osallistuvat kaikki puolustushaarat. Ilmavoimien joukkojen lisäksi harjoituksessa on mukana muun muassa Panssariprikaatin ITO12 NASAMS II FIN ja Jääkäriprikaatin ITO90M Crotale -ilmatorjuntayksiköt sekä yhteysupseereita maa- ja merivoimista, Keränen sanoo.
Osana Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyötä harjoituksessa on mukana myös Ruotsin ilmavoimat kahdeksan JAS 39 Gripen C/D -monitoimihävittäjän sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Arguksen voimin.
– Ruotsalaisten lento-osastojen osallistuminen Ruska 19 -harjoitukseen on suunnitelmallinen osa Suomen ja Ruotsin ilmavoimien tiivistä yhteistyötä. Olemme osallistuneet toistemme pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 lähtien, Keränen toteaa.
Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen kertoo, että ruotsalaiset osallistuvat puolustavan eli Sinisen joukon toimintaan ja ovat myös harjoitusvastustajan eli Punaisen joukon mukana.
– Meidän sinisten puolella on ruotsalaisilta neljä Gripeniä, joista yksi on täällä Rissalan tukikohdassa integroitu meidän maatoimintaamme. Taistelemme myös taivaalla rinta rinnan heidän kanssaan. Meillä on hyvin korkea yhteisoperointikyky: harjoittelemme yhdessä samoin menetelmin ja se on osa tätä meidän toimintaa, Herranen selventää.
Ruska 19 -harjoituksen keskiössä ovat reserviläiset, joita harjoitukseen osallistuu noin 2000. Herranen painottaa reserviläisten tärkeyttä harjoitukselle:
– Reserviläisten merkitystä en voi liikaa korostaa. Koneet saadaan kyllä ilmaan ja pystytään taistelemaan ilman reserviläisiä, mutta tähän meidän tukikohtajärjestelmään ja liikkuvaan taisteluun he ovat ensisijaisen tärkeitä.
Harjoituksessa käyttöryhmän kouluttajana toimiva ylikersantti Nico Kinnunen ja reservin kersantti Nils Ohenoja.
Keskiviikkona 2. lokakuuta Karjalan lennostoon Rissalaan saapunut reserviläinen, Nils Ohenoja on tullut harjoitukseen mielellään. Hänestä parasta on ollut vanhojen tuttujen näkeminen niin henkilökunnasta kuin muista reserviläisistä.
– Aina ne ryhmät myös sekoittuvat hieman harjoituksesta riippuen, niin tulee myös uusia tuttavuuksia.
Harjoitukseen kuuluu lentoja matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka voivat kuulua maassa yliäänipamauksina. Aiheutuvaa meteliä pyritään ehkäisemään välttämällä asutuskeskusten yläpuolella lentämistä ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan melua vähentäviä lentomenetelmiä.
