Suomalaisten toiminta Irakissa on kansainvälisesti haluttua

Suomi osallistuu useiden muiden maiden rinnalla koalitioon, jonka tarkoitus Irakissa on vastustaa Isistä ja tukea Irakin yhteiskunnallista vakautta.

Suomalaisten rauhanturvaajien tilanne Irakissa on kireä, mutta heitä ei ainakaan vielä olla vetämässä alueelta pois.

Iranin 8. tammikuuta tekemät iskut kahteen kansainvälisiä joukkoja sisältävään tukikohtaan Irakissa horjuttivat tilannetta, joka on kehittynyt eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan ”suomalaisen rauhanturvaamisen historian vaarallisimmaksi”.

Suomalaisia kriisinhallintatoimijoita on Irakissa 80. He toimivat osana kansainvälistä Operation Inherent Resolve -operaatiota (OIR). Operaation perusti Yhdysvaltojen johtama yli 30 maan kokoinen koalitio vuonna 2014 tarkoituksenaan päihittää jihadistijärjestö Daish eli Isis. Suomi on osallistunut operaatioon vuodesta 2015 alkaen.

Suomalaiset toimivat koulutus- ja neuvonantotehtävissä useiden muiden maiden joukkojen rinnalla. Koalitio pyrkii siis tilanteeseen, jossa Irakilla olisi tarpeeksi turvallisuusjoukkoja ylläpitääkseen rauhaa ja järjestystä alueella.

– Alkuvaiheessa operaation selkeä painopiste oli Daishin sotilaallinen lyöminen, jossa ollaan onnistuttu. Sen jälkeen painopiste on siirtynyt koulutus- ja neuvonantotoimintaan, pohjustaa maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Pasi Hirvonen.

Vuodenvaihteen jälkeen kaikki suomalaisten toiminta on keskitetty Pohjois-Irakissa sijaitsevalle kurdien autonomiselle alueelle, jossa suomalaiset kouluttavat kurdien peshmerga-joukkoja. Sana peshmerga on kurdia ja tarkoittaa löyhästi käännettynä ”he jotka kohtaavat kuoleman”.

Suomi on osana OIR-koalitioon kuuluvaa KTCC-organisaatiota. Lyhenne tulee sanoista Kurdistan Training Coordination Center eli Kurdistanin koulutuksen koordinointikeskus. Suomalaiset ovat edustettuna KTCC:n esikunnassa, jossa organisaation yhteistoiminnasta keskustellaan ja tehdään päätöksiä.

– Siellä jaetaan työt, että mikä koalitiomaa tekee mitäkin ja kouluttaa ketäkin. Suomalaiset ovat mukana suunnittelemassa koulutusta ja työnjakoa. Sillä tavalla se yhteistyö tapahtuu. Sovimme yhdessä kuka tekee mitäkin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Viime aikoina koulutustoiminta on muotoutunut yhä enenevissä määrin kouluttajien kouluttamiseen. Tavoitteena on siis kehittää peshmerga-joukoista kykeneviä kouluttamaan jatkossa omat sotilaansa.

– Koulutustoiminnan painopisteet ovat muuttuneet siitä alun perin yksinkertaisemmasta taistelijoiden ja yksittäisen sotilaan taistelutaitojen opettamisesta tällaiseksi isompien joukkojen ja kouluttajien kouluttamiseen, Hirvonen tähdentää.

OIR-operaation tavoitteena on Daishin lyömisen lisäksi myös alueen humanitaarisen kriisin lieventäminen, Irakin yhteiskunnallisen järjestyksen sekä turvallisuuden vahvistaminen ja tukeminen.

– Isisin lyöminen ja humanitäärisen kriisin lievittäminen kulkevat käsi kädessä. Nyt kun Daish on sotilaallisesti lyöty, pääsemme rakentamaan Irakille järjestäytyneempää yhteiskuntaa.

Kanervan mukaan suomalaisten joukkojen toimintaa Irakissa on tarkasteltu hyvinkin tarkkaavaisesti.

– Suomen puolella on katsottu tarkkaan, että kuinka voimme parhaalla mahdollisella tavalla osallistua operaatioon. Se on muuttunut matkan varrella jonkin verran, koska katsomme vuosittain uudestaan toteuttamaamme kuviota, Kanerva toteaa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan suomalaisten taidoille koulutus- ja neuvonantotehtävissä on voimistuva kysyntä Irakin kaltaisissa tilanteissa. Kuva: Leevi Hormaluoma

Operaatiossa toimivien joukkojen toiminta ja sen muutos muotoutuu Kanervan mukaan yksinkertaisesti sekä Irakin että kansainvälisen yhteisön tarpeesta.

– Suomalaisten kapasiteetti koulutus- ja neuvonantotoiminnassa on kansainvälisesti korkeasti noteerattua. Sille on kysyntää kansainvälisen yhteisön nimissä ja Irak tarvitsee sitä.

Kanervan mielestä on vielä liian vaikeaa ennakoida tilanteen tulevaisuutta, mutta toivottavaa olisi päästä operaation mandaatin määrittelemiin toimiin.

– Tavoitteena tietysti on, että Irakin viranomaiset saataisiin asemaan, jossa Irak pystyy itse vastaamaan sisäisesti tulevaisuudestaan ja omaa valmiudet huolehtia turvallisuustilanteestaan.

Ruotuväki pääsi haastattelemaan erästä Irakin suomalaisen kriisinhallintajoukon entistä komentajaa, jota turvallisuussyistä on käsiteltävä vain etunimellä. Kai toimi Irakissa puoli vuotta.

– Koulutustoiminta on sujunut aina hyvin. Koulutettavat arvostavat suomalaisten tarjoamaa koulutusta ja pitävät suomalaisten tavasta kohdella heitä. Suomalaisten koulutus on mielestäni hyvin tasokasta.

Hänen mielestään julkisessa keskustelussa ei välttämättä aina ymmärretä täysin alueen kompleksia tilannetta.

– Jotkut kirjoitukset ovat varsin pinnallisia, eikä oikeasti tunneta alueella olevaa problematiikkaa. Tilanne alueella on hyvin monimutkainen.

 

Lue lisää Kanervan mielipiteistä kriisinhallintapolitiikasta täältä.