Petri Saarelainen

MTS:n puheenjohtaja Harri Järvisen mukaan tilanne suomalaisten maanpuolustustahdossa on suhteellisen hyvä.

Suomalaisten maanpuolustustahdon lasku on pysähtynyt

Aleksanteri Kekonen

MTS:n tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahdon lasku on pysähtynyt ja on hienoisessa nousussa. Merkittävää nousua nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän suosiossa on erityisesti nuorten vastaajien keskuudessa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahdon lasku on pysähtynyt ja on hienoisessa nousussa. Tutkimuksessa käsitellään suomalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta, turvallisuudesta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Viime vuotiseen tulokseen kasvua on kaksi prosenttia. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttia.

– Miesten ja naisten vastauksissa on eroja. Miehet vastaavat naisia useammin kyllä, huomauttaa MTS:n pääsihteeri Heli Santala.

Miehistä vastasi kyllä 78 prosenttia (70% v.2018) ja naisista 58 prosenttia (62%). Miesten keskuudessa maanpuolustustahto on vahvistunut, kun puolestaan naisten keskuudessa heikentynyt.

– Kokonaisuudessaan kansalaisten maanpuolustustahdossa ja suhtautumisessa yleiseen asevelvollisuuteen ei ole ongelmia. Kansalaisten mielipiteet puolustuksesta ovat vakaita ja varsin yksituumaisia, kertoo MTS:n puheenjohtaja Harri Järvinen.

– Tilanne on auvoinen tai ainakin suhteellisen hyvä, Järvinen jatkaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan tutkimuksen tulokset ovat ilahduttavia.

– Suomalaisten maanpuolustustahto on perinteisesti ollut hyvin vahvaa ja kansainvälisesti ihan omaa luokkaansa. Tätä asiaa kannattaa varjella ja huolehtia siitä jatkossakin, Kaikkonen korostaa.


MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanervan mukaan tutkimuksessa esiintyy hyvin mielenkiintoisia seikkoja.

– Kansainvälistä yhteistyötä kohtaan löytyy tutkimuksen valossa hyvin vahva tuki kansalaisten parissa, Kanerva nostaa esille.

Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin kanssa suhtautuu myönteisesti 96 prosenttia suomalaisista, kaikkien Pohjoismaiden kanssa 94 prosenttia ja Euroopan Unionin kanssa 88 prosenttia.

– Nämä luvut ovat kiintoisia ja todella vankkoja, jopa pohjoiskoreamaisia, Kanerva pohtii.

Tutkimuksen mukaan naisten ja miesten maanpuolustustahto on kehittynyt vastakkaisiin suuntiin.

Nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän suosio on hienoisessa nousussa. Järjestelmän säilyttämisen puolella on 77 prosenttia (74% v.2018) suomalaisista.

– Nykyjärjestelmän kannatus on lisääntynyt viime vuodesta vahvasti, Santala toteaa.

Merkittävää nousua on nähtävissä kahden nuorimman ryhmän tuloksissa: alle 25-vuotiaista 80 prosenttia (56% v.2018) ja 25–34-vuotiaista 72 prosenttia (58%) vastasi kyllä.

– Olen erittäin ilahtunut siitä, että nuorten maanpuolustustahto on jälleen kohonnut edellismittauksen laskusuunnasta. Näyttää siltä, että kyse oli tilapäisestä notkahduksesta, eikä pysyvämmästä trendistä, mikä on merkittävä ja hieno asia. Nyt olemme taas oikealla uralla, Kaikkonen painottaa.


Yleisen kansalaispalveluksen kannatus on puolestaan laskenut vuoden takaisesta. Suomalaisista 48 prosenttia (55% v.2018) suhtautuu myönteisesti siihen, että siirryttäisiin sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen kansalaispalvelukseen.

– Tulokset asevelvollisuusjärjestelmän ja yleisen kansalaispalveluksen osalta pomppaavat erityisesti esille, koska ne ovat poikkeuksellisen ajankohtaisia, Kanerva painottaa.

Kaikkonen on parhaillaan asettamassa parlamentaarista komiteaa selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.

– Tämä tutkimus antaa parlamentaariselle komitealle eväitä ja tienviittaa maanpuolustusvelvollisuuden kehittämiselle, Kanerva alleviivaa.

Kanervan mukaan yleistä kansalaispalvelusta ei voida verrata nykyjärjestelmään, koska sen sisältöä ei ole vielä määritelty.

– Olen optimistinen sen osalta, että siihen pohtimiseen ollaan kuitenkin Suomessa valmiita, Kanerva sanoo.

Nykyisen järjestelmän uudistamista jollain tavalla Kanerva pitää välttämättömänä.

– Meidän täytyy uudistaa varautumissuunnitelmaamme niin, että olemme varautuneita muihinkin kuin aseellisiin interventioihin. Sovellutuksia löytyy maailmalta, mutta Suomi tekee kuitenkin päätöksensä itse, Kanerva korostaa.

Kaikkosen väläyttämää mallia naisten kansalaispalveluksesta Kanerva ei lähde kommentoimaan.

– Kaikkonen on viisas mies, Kanerva sanoo.


Kaikkosen mukaan maanpuolustustahto heijastelee kriisinkestävyyttämme laajemminkin.

– Sitä paremmin ovat asiamme, mitä suurempi osa meistä on tarpeen tullen valmis antamaan panoksensa yhteisen turvallisuutemme puolesta, Kaikkonen kertoo.

– Kansalaistemme kriisinsietokykyä vahvistaa myös vahva luottamus viranomaisiin, Järvinen lisää.

Viime vuotisen tutkimuksen muutamien prosenttiyksiköiden notkahdukset kansalaisten maanpuolustustahdossa ja suhtautumisessa yleiseen asevelvollisuuteen aiheutti julkista keskustelua aiheen ympärillä.

– Viimevuotiset tulokset aiheuttivat pientä polemiikkia, mutta me emme tuijota yhden vuoden tuloksia vaan katsomme pidempiä trendejä, Järvinen vakuuttaa.