Suomalainen viestiosaaminen kestää kansainvälisen vertailun
Riihimäellä sijaitseva Maasotakoulun Viestikoulu juhlisti viestiaselajin 102-vuotista historiaa. Juhlassa ylennettiin myös kadetteja.
Suomen ensimmäinen itsenäinen viestijoukko-osasto Kenttälennätinpataljoona perustettiin 5. maaliskuuta 1918, jota vietetään viestijoukkojen vuosipäivänä. Viestilajin historia itsenäisen Suomen puolustusvoimissa sai ensiaskeleensa, kun suomalaiset jääkärit saivat viestitoiminnan alkeet Saksasta ensimmäisen maailmansodan aikana. Keväällä 1918 pataljoonan yksiköistä komennettiin henkilöitä saamaan muutamien päivien mittaisia koulutuksia pataljoonan sisäisistä viestijärjestelmistä. Ensimmäinen virallisen käskyn antoi valkoisten ylipäällikkö, käskien kenttälennot aloitettavaksi maaliskuun viidentenä päivänä.
– Kuriositeettina mainittakoon, että valkoisten viestitoiminta oli alkanut jo huomattavasti aikaisemmin. Valkoisella armeijalla oli niin kotimaan kuin ulkomaiden viestiyhteyksiä jo tammikuussa, huomauttaa Viestikoulun johtaja, everstiluutnantti Harry Kantola.
Alkuaikoina jokaiseen divisioonaan ja prikaatiin perustettiin tiedonantokomppania. Kantolan mukaan joukoilla oli tyydyttävä määrä kalustoa, mutta puute kantahenkilökunnasta. Puutteen korjaamiseksi annettiin käsky perustaa tiedusteluosastoja.
Armeijan käsky numero 11 annettiin 2. heinäkuuta 1918, silloisen käytännön mukaan suomeksi ja saksaksi. Saksan Nachricht-sana käännettiin välillä tiedusteluksi ja välillä tiedonannoksi. Käskyn sisältö oli tärkeä askel viestitoiminnalle, sillä käskyn mukaan Helsingissä piti aloittaa koulutus telefonisteja ja merkinantajia varten. Koulutus oli suunnattu upseereille, aliupseereille sekä aliupseereiksi sopiville miehille. Näin luotiin pohja koulutusjärjestelmälle, joka tarjosi opetusta langalliseen sekä langattomaan merkinantoon 102 vuotta sitten.
Maavoimien viestitarkastaja, eversti Eero Valkola onnitteli viestijoukkoja perinnepäivän ja vuosipäivän kunniaksi.
– On syytä ylpeydellä ja ilolla juhlistaa 102-vuotiasta, arvokkaasti ikääntynyttä aselajia, joka toki on viimeisimpinä vuosikymmeninä kääntynyt laajemmaksi johtamisjärjestelmäalaksi.
Sadan vuoden aikana tapahtunutta viestiaselajin kehitystä Valkola havainnollisti viestijoukkojen käyttämällä M18-kenttälennättimellä.
– Kenttälennätinpataljoonan kalusto ei ollut kauhean runsasta, se oli olematonta. Siellä oli avojohtolinjoihin, kiiltolinjoihin tai kuparilinjoihin kiinnitettävä lennätin, jolla sähkötettiin kuin Lucky Lukessa aikoinaan. Se painoi 800 kiloa ja sitä vetämään tarvittiin kahdeksan hevosta, Valkola kertoo.
Nyt sata vuotta myöhemmin viestijoukoilla on käytössä M18-järjestelmä, joka on ajassaan edistyksellisempi ja suorituskyvyltään huomattavasti parempi, sekä kestää myös kansainvälistä vertailua.
"Illico Perfectum - kerralla kuntoon" oli yksi Viestikoulun johtaja Kantolan pääteemoista juhlapuheessaan. Koulun vanha motto ja tunnuslause viestii selkeimmillään siitä, että asiat kannattaa tehdä kunnolla.
– Samalla täytyy muistaa, että oikealla menettelytavalla tai suoritustavalla on merkitystä vain, jos osataan vastata kysymykseen "Miksi?", hän painotti.
Tilaisuudessa ylennettiin muiden juhlallisuuksien ohella kaksi kadettia, sekä myönnettiin mestariluokan kuntomerkki yhdelle henkilökuntaan kuuluvalle, joka ei päässyt paikalle, koska oli paikallispuolustusharjoituksessa.
