Sunnuntai vietettiin kaatuneitten muistoa kunnioittaen

Kaatuneitten muistopäivää vietettiin eri puolilla maata kunniakäynnein ja seppeleenlaskuin.

Kaatuneitten muistopäivän ohjelmassa olivat perinteisesti ympäri maata kunniakäynnit ja seppeleenlaskut sankarihaudoilla, tosin koronatilanteen vaatimin rajoituksin. Hietaniemessä seppeleensä Sankaristille laskivat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen. Valtioneuvoston seppeleen laski puolestaan puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Kaatuneitten muistopäivää vietetään vuosittain toukokuun kolmantena sunnuntaina. Muistopäivän tarkoituksena on olla kaikissa Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvaamistehtävissä sekä taistelujen aikana kaatuneiden ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä. 

Muistopäivää vietettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa vuonna 1940, joten muistopäivää vietetään tänä vuonna jo 80. kerran. Vakiintunut liputuspäivä kaatuneitten muistopäivä on ollut vuodesta 1977 lähtien.

Rajavartiolaitoksen johtaja, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara, puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja puolustusvoimain komentajan adjutantti, majuri Annukka Ylivaara.

Muistopäivä on erityisen tärkeä Kaatuneitten omaisten liitolle, jonka tehtävänä on tukea kaatuneitten omaisten yhdistystoimintaa ja vaalia kaatuneitten muistoa. Kaatuneitten omaisten liiton hallituksen puheenjohtajan, kenttäpiispana 17 vuotta ennen eläköitymistään toimineen Hannu Niskasen mukaan kaatuneitten muiston vaaliminen on tärkeää niin yhteiskunnallisesti kuin myös yksilötasolla. 

– Päivä on erityisen tärkeä juuri kaatuneitten omaisille. Kaatuneet olivat veteraaniemme rakkaita aseveljiä, mutta sotaleskelle kaatunut oli puoliso ja sotaorvolle isä tai joissakin tapauksissa äiti. Tämä menetys on vaikuttanut koko myöhempään elämään. Isän ikävä tuntuu kipeänä tänäkin päivänä. Omaiset ovat osaltaan antaneet raskaan uhrin isänmaamme puolesta, Niskanen kiteyttää.

Kaatuneitten omaisten liiton tarkoituksena on toimia kaatuneitten omaisten hyväksi valvomalla heidän yhteiskunnallisia etujaan ja toimimalla heidän puolestaan. Liitto edistää kaatuneitten omaisten yhteistoimintaa ja tukee jäsenyhdistystensä henkilöjäsenten virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Niskasen mukaan liitolla on edelleen tärkeitä tehtäviä täytettävänään.

– Tuemme sotaleskiä, joita on elossa enää alle 50. Jäsenistämme suurin osa on sotaorpoja, jotka pyrimme saamaan yhteiskunnallisen kuntoutuksen piiriin. Tärkeä tehtävämme on tukea kaatuneitten omaisten yhdistystoimintaa. Luonnollisesti kaatuneitten muiston vaaliminen on keskeinen osa työtämme, Niskanen summaa.

Koronatilanne vaikutti luonnollisesti myös muistopäivän viettämiseen. Yli kymmenen hengen yleisötilaisuuksia vältettiin suositusten mukaisesti, joten seppeleenlaskut ja kunniakäynnit sankarihaudoilla toteutettiin totuttua pienimuotoisemmin. Näkyvin tilaisuus oli Hietaniemessä, jossa seppeleenlaskulla kaatuneitten muistoa kunnioittivat monet tahot tasavallan presidentistä ja puolustusministeristä alkaen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julkaisi omalla Twitter-tilillään oman viestinsä muistopäivän johdosta.

– Sotakentillä elämänsä uhranneet maksoivat suuren hinnan isänmaan puolesta. Heidän ja kriisinhallintatehtävissä menehtyneiden muistoksi laskimme tänään seppeleet sankarihaudoille suurta kunnioitusta tuntien, Niinistö lausui julkaisussaan.

Puolustusministeriön Twitter-tilillä julkaistiin puolestaan puolustusministeri Antti Kaikkosen mietteitä muistopäivän tiimoilta.

– Vietämme kaatuneitten muistopäivää tänä vuonna poikkeusoloissa, poikkeusjärjestelyin. Muistopäivän sanoma ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Tuhannet suomalaiset ovat menettäneet henkensä sodissa, muissa taisteluluonteisissa tehtävissä ja vankileireillä. He ovat menettäneet henkensä vapaan isänmaan ja rauhan puolesta. Näitä henkilöitä muistamme suurella kiitollisuudella ja kunnioituksella tänäkin päivänä, Kaikkonen arvioi.

Jokainen kunnioittaa kaatuneitten muistoa omiin kokemuksiinsa ja läheisiinsä perustuen. Niskanen itse kertoo päivän olevan hänelle erityinen, sillä hänen isänsä sairastui sodassa tuberkuloosiin ja menehtyi Niskasen ollessa vasta kolmevuotias.

– Päivä on lapsuudesta asti ollut erityinen. Aiemmin liput olivat osan päivästä puolitangossa. Yhä vielä päivä on täynnä kaipausta, kunnioitusta ja kiitollisuutta heitä kohtaan, jotka antoivat elämänsä meidän elämämme edestä, Niskanen pohtii.