Sukeltajaoppilaat seisovat altaan reunalla kolmessa rivissä valmiina allaskoulutusta varten. Kurssille valitaan vuosittain noin 20 sukeltajaa ja vuoden 2017 kurssillakin on nyt 18 oppilasta. Vielä muutama kuukausi sitten oli pelko, että joukko jäisi pienemmäksi, ja kurssille järjestettiin täydentävä haku alhaisen hakijamäärän vuoksi. Rannikkoprikaatin raivaajasukeltajalinjan johtaja, luutnantti Johan Majander kertoo, että valintakokeita on muutettu niin, että ne olisivat mielenkiintoiset monipuolisesti urheileville nuorille.
– Aiemmin valintakokeet ovat saattaneet näyttää ulkopuolisen silmin uintikilpailulta ja onkin haluttu, että muunkin kuin uinti- tai sukellustaustan omaavilla olisi parempi mahdollisuus päästä koulutukseen. Päällekkäisyyksiä on karsittu ja esimerkiksi pidemmän matkan uintitesti on poistettu.
Rannikkoprikaatin sukeltajakoulun johtajan, kapteeniluutnantti Mikko Pöyhiän mukaan koulutukseen pääsemiseen ja siellä pärjäämiseen vaaditaan hyvää kuntoa, mutta sukeltaja tai uimari ei tarvitse olla, koska koulutuksessa opetetaan näitä taitoja. Koulutukseen toivotaan monipuolisesti urheilullisia nuoria, lajitaustasta riippumatta.
– Nyrkkisääntönä on, että jos Cooperin testissä menee noin 3 000 metriä ja 200 metrin vapaauinti taittuu suunnilleen kolmeen minuuttiin, niin on kaikki edellytykset päästä kurssille ja pärjätä siellä.
Huhtikuun lopussa sukeltajakurssilla on meneillään allaskauden perusvälinekoulutus. Allaskausi jakautuu kaksi viikkoa kestävään perusvälinekoulutukseen, jossa harjoitellaan snorkkelin, räpylöiden ja maskin kanssa sekä kolme viikkoa kestävään laitekoulutukseen, jossa sukeltajat harjoittelevat paineilmalaitteilla altaassa. Molemmat koulutuskaudet päättyvät tasokokeisiin.
Uintitaustan omaavan aliupseerioppilas Niilo Hokkasen mukaan allaskausi on sukeltajakoulutuksen rankin vaihe.
– Olen kilpaillut räpyläuinnissa ja tällä hetkellä harrastan kilpauintia. Innostuin sukeltajan hommista dokumentin kautta, jonka olen nähnyt useamman kerran, ja myöhemmin päätin hakea sukeltajakoulutukseen. Henkistä kanttia täällä saa treenattua kyllä todella hyvin.
Allaskoulutuksessa opetettavaa asiaa harjoitellaan ensin vaiheissa ja sitten kokonaisuutena. Kouluttajat ovat tarkoituksella pikkutarkkoja jo harjoitteluvaiheessa, sillä tasokokeessa hylkäys voi tulla pienestäkin virheestä.
Aamulla sukeltajilla on tunnin kestävä aamureippailu ja aamupäivä kuluu teoriaopintojen parissa. Lounaan jälkeen aloitetaan 45 minuuttia kestävällä rankalla liikuntakoulutuksella, jonka jälkeen siirrytään altaaseen. Liikuntakoulutuksessa keskitytään päivittäin kehon eri lihasryhmiin sekä ominaisuuksiin. Tänään vuorossa on ketteryyden kehittäminen.
Lyhyen lämmittelyn jälkeen oppilaat tekevät kouluttajan johdolla yhtenäisessä tahdissa haaraperushyppyjä. Tämän jälkeen on vuorossa rata, joka sisältää muun muassa kiipeämistä, hyppyjä, ryömimistä sekä burpeita, jossa noustaa punnerrusasennosta seisomaan ja hypätään ilmaan. Omaa vuoroa odotetaan polvet 90 asteen kulmassa, selkä seinää vasten.
Taistelusukeltajalinjan johtajan, yliluutnantti Petri Lahden mukaan rankan koulutuksen tarkoituksena on testata oppilaita myös henkisesti.
– Hyvä fyysinen kunto ja vaativa koulutus auttavat sukeltajaa pysymään rauhallisena kovankin rasituksen alla. Sukellustehtävän aikana tapahtuvan mahdollisen ongelmatilanteen ratkaisemiseksi tärkeintä on rauhallisuus ja tarvittaessa kyky toimia hetken aikaa hengitystä pidättämällä.
Allaskaudella aikataulu on todella tiukka, ja oppilaat vaihtavat liikuntakoulutuksen jälkeen uimapuvun nopeasti ja ovat jo muutaman minuutin kuluttua altaan reunalla kolmessa rivissä valmiina allaskoulutusta varten.
Allaskoulutus aloitetaan rankalla 45 minuutin liikuntakoulutuksella.
Allaskoulutuksessa toiminta alkaa alkulämmittelyllä, jonka jälkeen siirrytään opetettavan asian harjoitteluun ensin vaiheissa ja sitten kokonaisuutena. Lopuksi vielä kilpaillaan. Oppilaat ovat liikuntakoulutuksen jäljiltä uupuneita ja useamman jalat kramppaavat. Kouluttajat kannustavat oppilaita ja kaikki tekevät parhaansa suoriutuakseen päivän harjoitteista. Kukaan ei jätä koulutusta mielellään kesken, sillä yhdenkin päivän poissaolo aiheuttaa opinnoissa jälkeen jäämistä. Tämä taas vaikeuttaa tasokokeessa onnistumista ja johtaa pahimmillaan kurssin keskeytymiseen.
Koulutuksessa mennään äärirajoille turvallisessa ympäristössä. Lämmittelyssä oppilaat sukeltavat ensin altaanmitan ja jatkavat sitten takaisin toiseen päähän uiden. Pintaan tulemisen jälkeen kouluttaja katsoo jokaista oppilasta silmiin, ennen kuin antaa "kaikki kunnossa"-merkillä luvan jatkaa eteenpäin. Vedessä on useampi kouluttaja ja altaan reunalla kaksi ensihoitajaa hätätapauksen varalle.
Petri Lahden mukaan allaskoulutuksessa kouluttajat ovat tarkoituksella pikkutarkkoja. Tasokokeissa voidaan hylätä pienistäkin virheistä ja sen vuoksi jo harjoitellessa täytyisi pystyä suorittamaan opetetteva asia oikein.
– Avovedessä pienikin virhe voisi olla kohtalokas. Sen vuoksi jo altaassa jokaista suoritusta seurataan tarkasti, Lahti sanoo.
Sukeltajat aloittavat palveluksen tammikuussa. Vuorovuosina koulutetaan taistelusukeltajia sekä raivaajasukeltajia. Tänä vuonna meneillään on raivaajasukeltajakurssi. Koska kurssilla ei ole vanhempaa varusmiesikäluokkaa, jokainen sukeltajaoppilas toimii peruskoulutuskaudelta lähtien vuorollaan viikon ajan kurssin vanhimpana. Tämä harjaannuttaa sukeltajia johtajatehtäviin. Myös kouluttajien rooli on yliluutnantti Lahden mukaan sukeltajakurssilla normaalia varusmiespalvelusta huomattavasti tärkeämpi.
– Kouluttajat opettavat jokaisen asian kädestä pitäen ja sen vuoksi varusmiesten ja kouluttajien välillä syntyy erityinen side. Rankka koulutus hitsaa porukan yhteen ja yhteishenki kurssilla on aina hyvä. Itsekin pidän loppuvuodesta kurssilaisia jo enemmän työkavereina kuin varusmiehinä.
Peruskoulutuskauden jälkeen raivaajasukeltajat ovat suorittaneet räjäyttäjäkurssin sekä EOD2- räjähteidenraivauskurssin, jossa harjoitellaan räjähteiden raivaamista maan päällä. Myöhemmin opit siirretään veden alle.
Katso aiheeseen liittyen myös Ruotuväen uutisvideo sukeltajakoulusta.
